Ihan liekeissä

Uusi blogi

2011-04-13T15:05:00.002+03:00

Tuikku ja Flamma asuvat nykyään siis täällä: http://tuisflam.wordpress.com/

Ihan vaan tiedoksi niille jotka ei jaksaneet viime tarinointia lukea loppuun ;)

Tämänmoisia juonia täällä on punottu

2011-03-19T18:00:00.006+02:00

Joo-o, juonena oli Flamman tokodebyytti ;) Tänään siis käytiin Lahdessa kisaamassa molempien petoloiden kanssa

Flamma

Luoksepäästävyys 10: Flampula oli ihan tosi kiva kisapaikalla! Tosi viksu, käyttäytyväinen eikä edes räkyttänyt toisille koirille. Sen virrat oli suunnattu ihan vain minua kohti.
Niinpä sen kanssa oli tosi kivaa astella kehään. Luoksepäästävyydessä Flamsu tiputti kontaktin parikin kertaa mutta oli silti tosi nätisti. Istuksi vaan paikallaan ja antoi tuomarin silitellä. Normaalistihan tuo tuossa tilanteessa hyppii, pomppii, reuhtoo ja haukkuu - pitäisi päästä kiipeämään ihmisen pään päälle.

Paikallamakuu 10: Tätä odotin kauhulla. Kuitenkin Flamsu meni ekasta nätisti maahan ja makasi ihan mallikelpoisesti pää koko ajan maassa. Yhdessä vaiheessa koirasta kuului vieno piip. Aijai. Sivulletulo oli hyvä.

Seuraaminen hihnassa 9: Öh juu tein jääviä pihalla tätä ennen eikä olla koskaan tehty kahta kokonaista liikettä ilman namipalkkaa.Lisäksi Flamsu on niin hemmetin viksu pikku otus, että oppi jo tuosta yhdestä luoksepäästävyyskerrasta hallissa, että hallissa on tarkoitus katsella muualle jolloin kiva setä tulee rapsuttelemaan. Lisäksi en tajunnut sanoa seuraamiskäskyä ennen kuin lähdin liikkeelle, joten Flamsu oli aluksi ihan pihalla. Se tökki nenällään miun pohjetta ja pyysi namuja :) Ensimmäisen pysähdyksen jälkeen pakka saatiin koottua.

Seuraaminen vapaana 8: Joo tässä sitten alkoi näkyä se, että ei olla koskaan tehty kahta seuraamista peräkkäin. Flampula ennakoi liikkeestä seisomista...

Liikkeestä maahanmeno 10: Ihan superi! Seuraaminen loistavaa, maahanmeno tosi upija ja sivulletulo myös. Tässä vaiheessa alkoi pyrrin aivot taas toimimaan ja se tajusi, että sehän saa tosi hienot kehupalkat eikä namusia tarvitse etsiskellä.

Luoksari 9,5: Tosi nätti, ei mitään tietoa mistä puoli pistettä meni.

Liikkeestä seisominen 0: Hieno liikkeestä maahanmeno... Dumdidum. Hei en osaa opettaa koirilleni jääviä...

Estehyppy 9,5: Annoin käsiapua.

Kokonaisvaikutelma 9

Nollasta huolimatta saatiin kuin saatiin ALO1, yhteensähän noita pisteitä kertyi 166,5. En kyllä enää koskaan ilmoita pääkopaltaan näin keskeneräistä koiraa kisoihin. Hyvinhän tuo tuolla toimii ja palkkautuu tosi hyvin kehuista mutta noh. Ei tässä nyt kovinkaan paljoa järkeä ollut. Ei tuolla pääkoppa ole vielä valmis mihkään pitkiin seuraamisiin ja pitkään koesuoritukseen.

Tuikku

Paikallamakuu 10: Tuiksin bravuuri, paikallamöllöttäminen.

Seuraaminen 8,5: Aika järkkyä lahnausta. Oli ihan hirveä fiilis Tuikun kanssa kehässä.

Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky maahanmenossa, hidas maahanmeno.

Luoksetulo 9: Oli oikeastaan Tuiksiksi tosi hyvä. Tuiksilla oli tosi söps ilme! Käsimerkkiä jouduin odotetustikin näyttämään pitkään.

Liikkeestä seisominen 10: Juu miun toinen koira osaa liikkeestä maahanmenon, toinen seisomisen. Eikö se riitä?

Nouto 9,5: Tuis toi ravilla

Kauko-ohjaus 9,5: Kaksoiskäsky sivulta maahanmenossa, ennakoi pikkiriikkisen vikaa maahanmenoa.

Hyppy 8,5: Kaksoiskäsky istumisessa

Kokonaisvaikutelma 9

Pisteitä tuli yhteensä 183,5. Palkintojenjaossa toista sijaa kerrottaessa tuomari keroi, että toisella sijalla on numerolla 22 kisannut koirakko. Muistelin, että meillä oli joku sen suuntainen, mutta ajattelin että muistan väärin tai että tuomari sanoi väärin. Ihmetyksen määrä oli aika sanoinkuvaamaton, kun tuomari jatkoi: "Claudia Ottka ja sekarotuinen Tuikku". Tuiksi tuntui kehässä niin järkyn tahmealta ja muiden suoritukset oli niin hyviä, etten millään olisi uskonut että me sijoituttaisiin. Kaiken lisäksi Tuiksi sai vielä kunniapalkinnon O.o

Tuikun video tässä, Flam saatiin kuvattua vain minun kännykälle mutta en osaa siirtää sitä koneelle. Jos joku osaa, ilmoitelkaahan!

Nyt kun on vähän saatu huoahtaa ja reitti kokeen osalta selvä, blogi tulee taas kaikkien nähtäväksi. Samalla blogi kuitenkin muuttaa, ja tulevaisuudessa tarinoinnit tulee osoitteeseen: http://tuisflam.wordpress.com Wordpressiin siirrytään ainakin siksi aikaa että bloggeriin saa sellaisen toiminnon, että osan teksteistä saa piilotettua.

Se on menoa sit

2011-03-18T08:22:00.003+02:00

Tuomionpäivä 1pv päästä!!! Omg!

Ja Flamsu ei osaa hyppyä. Eikä jääviä. Eikä varmaan seuraamistakaan. Puhumattakaan sitten paikallamakuusta. Luoksetulon se osaa. Muttei tulla perusasentoon edestä. No mutta eipä voi mitään, ei noille juur mitään enää ole tehtävissä.

Hätäratkaisuna meinaan hypyssä antaa huomaamattoman (heh, minut tuntien se EI ole huomaamaton) käsimerkin, jäävissä... öh, toivon parasta ja paikallamakuussa toivon ettei mikään koira sinkoa pois. Seuraamisessa pitää toivoa, että tuo ei ennakoi jääviä tai sählää mitään omiaan. ei muuta kuin positiivinen asenne ja soitellen sotaan ;)

Esineruutua

2011-03-16T19:20:00.003+02:00

Innostuin sitten päivälenkillä tekemään esineruutuja vaikken ollut koko hommaan mitenkään valmistautunut ;) Niinpä esineenä oli kädestä revitty lapanen ja palkkana taskun pohjalla pyörineet raksut. Päätin tehdä ensin lumisella, aukealla pellolla 10x60m ruudun jossa lapanen oli vähän näkyvissä. Halusin vaan vahvistaa etenemistä. Flampula jäi ensin haistelemaan lähemmäs mutta eteni siitä kuitenkin tosi nätisti taa, löysi lapasen ja toi tosi hyvin!

Seuraavaksi mentiin metikön puolelle tekemään 50x10m ruutua ja heitin lapasen niin, että se näkyi jonkun matkan päästä. Pyrri eteni nyt tosi hienosti, löysi esineen ja toi miulle tosi nätisti. Jes! Varmaan tuohon esineen heittelyyn vaikutti aika paljon se, että viime kerralla oli niin upottavaa että pyrri juoksi niin hitaasti että sillä oli aikaa heitellä esinettä.

Ajattelin nyt testata sellaista opetustapaa, että palkkaan myös pyrrin etsimisestä ja etenemisestä ruudun takareunaan ja superpalkkaan kun esine löytyy. Saapi nähdä mitä tästä tulee :)

Sm-tokoon? O.o

2011-03-15T13:05:00.004+02:00

Huihui, tänään meitä kysyttiin eläinlääkiksen koirakerho K9:n sm-tokojoukkueeseen! Aika hurjaa :P Vielä ei tosin ole varmaa että saadaanko joukkuetta kasaan ja saadaanko me osallistua joukkueena. Ideana olisi, että Emmi menee bc Stepin kanssa EVL:n, Lea bc Zeron kanssa voittajaan ja minä sitten jomman kumman petolan kanssa aloon tai avoon. Lea vaan ei ole vielä voittajaluokassa niin voi olla, että joutuisinkin menemään jomman kumman miun pedon kanssa voittajaan. Se vasta hurjaa olisikin. Ihan liian hurjaa. Eihän noista kumpikaan osaa mitään. Sitäpaitsi Flamsulle saisi todennäköisemmin opetettua voittajan tuohon mennessä mutta öh, se on vasta laps ja ei edes kisaa vielä alossa ;)

No joo, mutta parhaassa tilanteessa menisin jomman kumman pedon kanssa avoon. Tuiksi vaan saattaa saada TK2 ennen tuota, nimittäin jos Flamsu ei saa ALO1 tuosta ekasta kokeesta tai päätän muuten vaan mennä sen kanssa uudestaan aloon tai jos saan jonkun lainaohjaajaksi Tuikulle. Sitten miun pitäisi mennä Flamman kanssa. NIIN pelottavaa! Öh joku 3min paikallamakuu piilossa pyrrin kanssa kun viereisessä kehässä on toinen koe käynnissä... Mutta tavallaan aika jännää. Noh, katsotaan kuinka tämä tästä etenee.

Niin ja lisäksi tosiaan minä oikeastaan jo lupasin, että näiden kokeiden jälkeen jätetään tokot tauolle ja tehdään pelkkää aksaa ja viestiä. Talvella oltaisiin voitu jatkaa tokoiluja kun viestit ja suuremmat aksailut jää tauolle. Sitäpaitsi kun Flammahan ei ole tokokoira niin olisi aika hassua löytää itsensä sen kanssa tokon sm:stä.

Joo ja hei Flamma ei osaa paikallamakuuta! Paskempi juttu jos niin voi sanoa. Tänään tein sellaista että flamsu makoili paikallaan ja juoksentelin Tuikun kanssa siitä ohi. Kun häiriö oli jatkuvaa, pyrri makasi hyvin mutta kun kerran olin pidempään piilossa ja yhtäkkiä lähdin juoksemaan, pyrri ampaisi miun luo. Ei näytä hyvältä lauantain tokokoe, ei. No, tänään on taas yhtiestokoilut. Toivotaan että siellä toimii paremmin.

Miksi, oi miksi?

2011-03-13T15:41:00.008+02:00

Minkä ihmeen takia en opeta pyrrille esineruutua naksulla? Tänään käytiin tekemässä yksi kappale esineruutua. Alue oli 10x50m. Esineenä oli lapanen. Päästin pyrrin matkaan, mutta se ei muistanutkaan että tarkoituksena oli edetä kauas. Lunta oli tosi paljon ja tosi upottavasti, joten eteneminen taisi olla aika hankalaakin. Niinpä se vaan haisteli lähellä ja sielläkin maavainuisesti. Otin pyrrin kiinni ja vein esineen uudelleen vähän suurieleisemmin. Päästin taas pyrrin ja nyt se työskenteli hienosti ja löysi esineen. Tuonti oli aika järkkyä tiputtelua. Tein vielä kotimatkalla sellaista, että vein esineen näkyviin n. 60m päähän ja pyrri sai hakea sen. Toimi hienosti.

Ei tässä opetustavassa vaan ole järjen häivää. Miten muka saan Flamman työskentelemään ruudussa sillä tavalla kuin haluan, jos sen ainoa vahviste oikeasta toiminnasta on esineen löytäminen? Sitäpaitsi sekin vahviste saattaa tulla ihan väärästä asiasta, maavainusta tai katseella etsimisestä.

Flamsu osaa ehkä sittenkin tunnarin! Nyt ollaan tehty 3-5 väärän joukosta etsimistä ja olen vaihtanut aina 0-2 väärää teippiä + oikean joka toiston välissä. Kaikkia en vaihda, koska treenin keskeytys on Flamsulle rangaistus. Kupista tuota pitäisi syöttää n. puoli kiloa ruokaa että se pysyisi vaihtelemisen ajan paikallaan ja yhdellä kädellä kestäisi ikuisuus vaihtaa kaikki teipit. Niinpä syötän pyrriä yhdellä kädellä ja toisella vaihdan sillä aikaa osan teipeistä. Flamma on aika hassu kun se usein treenin ekoissa toistoissa jättää oikean jonkun aikaa jopa haistelematta ja haistelee vaan muut teipit. Treenin loppupuolella se sitten taas osaa etsiä oman hienosti. Öö vai osaakohan se sittenkään? :P Etsiiköhän se muuten oman kuolansa hajua? Vieläkään en ole opettanut mitään kunnollista ilmaisua, mutta kyllä tuo aika eri lailla käyttäytyy jos löytää oman. Siirtyy sinne vaikka olisi ollut haistelemassa toiseen suuntaan, haistelee pidempään ja välillä tekee kuonokosketuksia. Pitäisi varmaan ruveta nyt sitten naksuttelemaan jotain selkeää ilmaisua ettei kohta huomata, että tuo on vaan arvaillut oikeita.

Hahah, täällä odotetaan jo tuota koetta kuin kuuta nousevaa. Olisipa se jo ohi ;) Tänään tehtiin perusasentoja, ja nyt vasta tajusin miksi maasta sivulletulo ja seisomasta sivulletulo on pyrrille niin vaikeita. No tietysti samasta syystä miksi se osaa kaukot! Sen luonnollinen tapa nousta maasta istumaan on pompauttaa etupää takajalkojen päälle ja seisomasta istumaan siirtää etujalat taa ja tökätä vaan pylly maahan. Minä olen aina jäävissä mennyt pyrrin etupään kohdalle seisomaan jolloin pyrri joutuu tekemään sille vähemmän luonnollisen liikkeen. Heti kun meninkin seisomaan pyrrin pyllyn viereen, peruasentoihin olikin jo paljon helpompi mennä.

6 päivää tuomionpäivään!

Don't worry, be happy ending!

2011-03-12T08:26:00.006+02:00

Siis tää miun kisajännitys alkaa olla jo aika naurettavalla tasolla. Onneksi koiramme-lehdessä oli hyvä kirjoitus asiasta by Julia Kärnä. Muistilistaa.

1. jännityksestä saa positiivista energiaa
2. hallitse mieltäsi
3. koko maailma on meidän puolella
4. oon vaan pitämässä kivaa miun ylisöpön hauhaun kanssa
5. mulla menee aika helvetin hyvin jos voin murehtia jotain niin turhaa kuin jotain kilpailua
6. tavoitteena nauttia kisoista täysillä
7. tarkat suunnitelmat ennen ja jälkeen kisan
8. treeneissä treenataan, kisoissa pidetään hauskaa
9. tavoitteet vain itselle
10. ei koskaan tulostavotteita
11. muista hymyillä
12. iloitse positiivisista asioista

No, eiköhän tämä jänskääminen Flamsun kanssa vähene sitten eka kokeen jälkeen kun alkaa luottamusta tulla. Ja ainahan me voidaan jättää tokokisaaminen kokonaan jos alkaa tuntua pahalta. Alla oleva kuva on Saran.

Tänään ollaan reenitty noita voittajan juttuja. Huh huh, miten mä keksin pyrrille uutta ja jännää treenattavaa 3 kertaa päivässä? Sehän osaa kohta jo ihan kaiken! No, onneksi kohta alkaa aksakausi ja saa sitten ihan uutta tekemistä. Niin ja tietty pk-hommia pääsee tekemään! Flampula on NIIN luokan pinko. Osaa logaritmitkin jo ennen kun niitä on sille opetettu. No joo, anyway näin Flampulan kanssa:

Kaukot: Uu jiah, pyrrillä on kuin onkin tässä luonnostaan oikea tekniikka! Tai siis, ainakin sillon kun se vaihtaa asennosta toiseen eikä pompahda puoli metriä johonkin satunnaiseen suuntaan. Pyrpylälle pitää vaan vahvistaa käskyjä, pidentää matkaa ja hioa liikkeitä. Aika mageeta. Pienoisia onkelmia luo se, ettei pyrriä voi palkata kun se on maassa, se aina nousee kun sitä palkkaa. Lisäksi pyrri on niin kaponen että sen täytyy välillä maahan mennessä oikein tasapainoilla rintakehänsä päällä :P Flampulan vaihdot menee luonnostaan näin: s-i: hypähtää takajalkojen päälle istumaan, i-s: heittää etujalat eteen, s-m: menee hissinä maahan, m-s: nousee hissinä ylös, i-m: läväyttää etuosansa maahan, m-i: heittää etuosansa takajalkojen päälle. Pyrpylällä on ihan maailman paras kaukoasenne, se tekee ihan täpinöissä supersöpösti :) Tätä sen kaukojen treenaamisen pitäisikin olla. Joskus pitää ottaa söpönski video.

Tähän väliin pitää kyllä kehua Tuiskinkin kaukoja. Ne toimii nyt maton edessä 5m päässä puhtaasti.

Tunnari, siis Flamman, etenee myös. Nyt taidan alkaa taas vähän sekoitella teipinpalasia.

Paikallamakuuta otettiin vähän päälle 3min kotona piilossa. Pyrpylä makasi hienosti, pää oli maassa vähintään aina silloin kun katsoin (=alussa + lopussa). Ainoa vaan että pyrri ennakoi maahanmenoa IHAN SIKANA :) heheh, eipä taida kokeessa tulla ainakaan maahanmeno-ongelmaa paikallamakuussa.

Idilootti ei ole ihan kuvaava lempinimi

2011-03-11T21:04:00.010+02:00

Siis vitsit kun tuo kakara on viksu! Ja vautsi kun erittäin älykkään koiran kouluttaminen osaa olla haastavaa! Pitää suunnitella joka ikinen vahviste etukäteen, sekä treenissä että sen ulkopuolella. Pitää olla tosi tarkkana että vahvistaa juuri sitä asiaa, mitä haluaa. Ylläpitotreeni on tosi vaikeaa koska siinäkin pitäisi aina palkata tasan oikeaan aikaan ja pyrkiä siinäkin edistykseen, ei vaan ylläpitoon. Tosi haastavaa, mutta oikeestaan tosi makeeta. Jos on kartalla tekemisistään, tuo oppii ihan sairaan nopsaan ja ymmärtää asioita ihan perin pohjin. Tosi jännää kouluttaa kahta näin erilaista koiraa. Tuisti on sellainen hölmö puupää, että sillä kestää ihan älypitkään oppia joka asia mutta sitten kun se sen oppii, se tekee sen kerrasta toiseen samalla tavalla. Onhan nuo kyllä opetettukin ihan eri tavalla, Flamsu naksulla pyrkien pala palalta edistykseen ja Tuis houkuttelemalla jolloin on tavallaan opetettu isopi osa liikkeestä kerralla ja Tuiksin ei ole liiemmin tarvinnut käyttää päätään oppiessaan. Ja toisaalta tällainen Flamma on minulle ihan sopivakin, minä kun harrastan sitä joka ikisen liikahduksen märehtimistä.

Tänään käytiin reenailemassa Saran kanssa ja nyt ollaan selvästi siinä tilanteessa, että liikkeet voi mennä enää huonommiksi. Vielä pitää ennen koetta tehdä perusasentoa eri asennoista, jääviä ja yksi pitkä seuraaminen. Muuten ollaan aika lailla let's go-kunnossa.

Flampula

Paikallamakuu: Pyrpylä keksii tähän jo omia lisäjuttujaan kun on käynyt reeni liian yksipuoliseksi ;) Tänään Flamsu nosti päänsä makuussa ja ekalla kerralla pisti sen maahan kun kävelin takaisin ja tokalla kerralla se nosti pään kun lähdin kävelemään poispäin sen luota ja heti kun käännyin katsomaan pyrriä, pää oli maassa ;) On se vaan velmu pieni teiniotus!

Jäävät: Nyt ne alkaa jo erottua toisistaan. 100% meni oikein, ainoa virhe oli seuraamisen huonous koska tuo ennakoi jääviä.

Ruutu: Nyt oli n. 2x2m. Tehtiin myös pari evl-tyyppistä jossa käskin pyrrin eka seisomaan ja sitten huitaisin sen kädellä ruutuun. Hienosti meni, tosin pyrpylä tarjosi aikas paljon taas oikeaa etumerkkiä. Se alkaa kumminkin tajuamaan ruudun jo paljon paremmin nyt kun suurennetaan sitä hitaasti. Maahanmenot ruudussa oli upeita.

Viesti: Flampula juoksi hyvin, mutta haukkui matkalla ja Saran päässä kun koira meni ohi. Sara lähetti Flamsun vasta kun oli hiljaa mutta matkalla Flamsu taas haukkui. Flamsu ei edes katsonut koiraa vaan pyyhälsi suoraan miun luo. Flam taisi haukkua vähän varoiksi kun se toinen koira räksytti Flammalle ja Flam ei nähnyt, onko vaaraa olemassa. Toivottavasti haukkuminen ei jää tavaksi. Ainakin tuo osaa näköjään ohittaa toisen koiran viestipätkällä ;)

Tuiksi

Ruutu: Hianosti se Tuistuis meni ruutuun, nyt se oli aivan supersöpöllä ilmeellä varustettu. Sellainen aivoton Tuistin jeejee ruokaa-ilme :) Tuis alkaa jo vähitellen osata hakeutua ruutuun, mutta maahanmeno on edelleen onkelma.

Avo-kaukot: Sara liikkuroi ja otettiin koko pläjäys. Vaihdot oli aika järkkyjä mutta ylisöpöjä taaksepäinpompsahduksia. Repesin nauruun kesken käskyn antamisen tuon elikon ylitsevuotavan suloisuuden takia ja jouduin silloin antamaan kaksoiskäskyn.

Juu näkeehän sen jo päällepäin, että kumpi noista on se älykäs otus © Sara Menna

Phuuh

2011-03-10T19:49:00.009+02:00

Hih, aina aamuisin paniikittaa Flampulan tokokoe mutta sitten tokotreenien jälkeen tulee sellainen "phuuh, kyllä se vaan on upija. Kyllä se osaa"-fiilis. Onneksi näin päin ;) Eilen me reenattiin ihan liian monta asiaa, joten kirjoitin tänään itselleni muistilapun, jossa oli kaikki treenattavat asiat. Ei nuo eilenkään onneksi hyytyneet/alkaneet tekemään virheitä, mutta kumpikaan ei satavarmasti oppinut mitään. Näin tänään.

Tuistuis

Ruutu: Namikippo oli ruudussa. Vauhtia piisasi kupille mennessä. Kerran Tuis jumitti käskystä sivulla. Maahan Tuiksia oli vaikea saada jos kipossa oli namia. Tehtiin siis tyhjällä kipolla pari kertaa. Ne oli hienoja. Loppuosakin kiva. Huomenna voitaisiin treenata namialustalla kipon sijaan.

Seuraaminen: Osasin vissiin kävellä oikein ainakin suurimman osan ajasta! Tuis oli liikuttava ja täykkärit tosi söpönskejä!

Luoksari: Nyt tehtiin namialustoilla ja yhtäkkiä miun koira osasikin pysähtyä kuin seinään -.-

Flamma

Ruutu: Nyt ruutu oli varmaan jotain 1,5-2mx1,5-2m. Flampula tarjosi totuttuun tapaan oikeaa kulmamerkkiä alkuun aika paljon, mutta hypähti sieltä aina söpösti etsimään parempaa paikkaa kun naksausta ei kuulunut. Lopulta Flam hakeutui heti vähän keskemmälle. Maahan käskin tuon pari kertaa ruudussa ja Flampula meni aina salamana. Ruudun söpöyskerroin on n. 1 000 000.

Paikallamakuu: Pikkupöhlä ennakoi paikallamakuuta! Ahih mikä päivä! Siis paikallamakuuta! Sehän on pyrrin mielestä ihan mälsä liike, jotain passiivista pötköttämistä kamoon! Olin n. 20m päässä 10sek maksimissaan. Huomenna voisi pidentää matkaa. Aikaa tuskin paljoa pidennän koska tuolla on niin kylmää ja märkää.

Luoksepäästävyys: Hei me treenattiin tätä jopa :) Ei se siitä kyllä mihkään parantunut, varsinkin kun palkkasin ihan mitä sattuu. Ei se siitä noussut (mutta lähellä oli!) mutta katseli rasittavasti.

Koepalkkaus: Eheh juu treenattiin ekaa kertaa kunnolla... Koe ensi viikolla... Heheh. Diipadaapa. Otin luoksarin, kehuin vuolaasti ja sitten seuraamista. Pyrpylä palkkautui! Hyvin! Seuraaminenkin oli tosi kivaa tuon jälkeen. Yay!

Jee kevät on täällä! Kevään selkein merkki on havaittavissa, nimittäin Tuik haisee ihan märälle villasukalle :D Flamma on enemmänkin sellainen hikinen urheilusukka. Kevään myötä on ihan let's go-meininki ja ollaan aina kohteessa ;)

Palkkapaniikki!

2011-03-10T08:40:00.002+02:00

Miten helvetissä minä palkkaan pyrriäisen kokeessa? Ajattelin sellaista kätevää palkkaustapaa, että en opeta koepalkkausta pyrrille. Kehuisin sitä vaan kovasti liikkeiden välissä ja se tekisi liikkeet pysyvällä innolla, turhautumatta ja sooloilematta. Olenko minä ainoa vai kuulostaako se jotenkin utopistiselta?

Kuppipalkka olisi varmaan paras vaihtoehto. Sillä pyrrillä pysyy kierrokset tosi korkealla. Ainoa vaan on, että aiheuttaako se vuotamista/turhautumista pitkällä ajalla käytettynä? Pyrri meinaan eilen alkoi vähän turhautua seuraamisessa. Ei se vuotanut mutta ei se kyllä kaukanakaan ollut.

Voisin myös ottaa namuaisa taskuun ja opettaa kehupalkan. Mutta pysyykö sillä kierrokset yllä ja rupeaako Flamsu vaan etsimään miulta namia pystymättä keskittymään tehtävään? Joka tapauksessa ainakin pari vikaa liikettä voisi ketjutella yhteen. Mutta siinä vaiheessa niiden pitäisi olla jo ihan valmiita.

Hm, no ehkä kallistun tuon kuppipalkan puoleen. Onhan se pyllystä jos tuo rupeaa vuotamaan/turhautumaan mutta parempi sillä on olla liian isot kierrokset päällä kuin liian pienet. Ja sitäpaitsi pyrri ei varmaan ihan kierrokset katossa yksilöliikkeitä tee kun on tehnyt paikallamakuun samassa kehässä sitä ennen. Toisaalta taas paikallamakuu saattaa aiheuttaa myös sitä turhautumista, meinaan jos se on tehnyt kehässä jo yhden pitkän jutun ilman palkkaa.

Let's katsotaan. En tajua miksi miua paniikittaa niin paljon vaikka pien pyrriäinen on aina treeneissä niin kiva. Jos paniikittaa liikaa, perun koko homman.

Flamsun kanssa pirtää treenata ennen palkkatreeniä:
- sivulletulot
- jäävät

I'm feeling good

2011-03-08T19:23:00.005+02:00

Söpö tuo mein kävijälaskuri ;)

Tänään käytiin tokoilemassa K9:n tokotreeneissä ja tuli tosi hyvä mieli. Tehtiin aika ahtaalla parkkapaikalla, ja eka mietin, että mitähän siitä pienen pyrriäisen kanssa tulee. Parhautta tietenkin! ;) Pien pyrpylä oli ihan liekeissä ja teki kuule superupeita ruutuja ja luoksareita ja estehyppyjä edes miettimättä toisten koirien luo menemistä/räksytystä/huomion menettämistä. Ainoa vaan mikä vähän jänskättää on paikallamakuu. Se jänskättää sekä miua että pyrriä. Pyrri on tällä hetkellä jonkun verran epävarmassa vaiheessa mutta minun ollessa läheisyydessä se luottaa minuun niin paljon että toimii tosi hyvin. Nyt kuitenkin koitin mennä kauas (40m?) ja olla vaan 5sek. Pyrri nousi minun tullessa takaisin ja katseli ympäriinsä. Nouseminen saattoi myös johtua kylmyydestä. Möllitokon 10m päässä makuuhan tuolta onnistuu ja kotona 5m päässä eri huoneessa. Kokeessa vaan se matka on 20m... Pitää siis tuota matkaa treenata nyt näissä yhteistreeneissä ja tehdä pidempiä makuita meidän talon kellarissa. Siellä on sellainen ahdas mutta pitkä käytävä.

Tuistin kanssa taas tehtiin ruutua ja hyppyä sekä hyppynoutoa. Ruudut oli vähän draivittomia. Huomenna testataan kuppipalkalla tuota ruutua. Avo-hyppy on aivan upea, hyppynoudossa luovutuksessa Tuis otti kerran pompun taaksepäin mutta muuten oli nätti. Eli ilmeisesti noutokin osataan vielä. Jes! Tuiksin kanssa on kyllä tosi kiva mennä kokeeseen. En malta odottaa ;P

Pitää kyllä suunnitella taas treenit paremmin. Sopiva treenattavien asioiden päärä on Tuiksille max 3 asiaa/kerta ja Flammalle varmaan max 5. Flamman kanssa tehtäviä asioita pitää joka kerta muistutella ensin kotona koska tuo ei kuitenkaan ole vielä kovinkaan rutinoitunut tokoeläin. Huomisten yhteistreenien treenisuunnitelmaa:

Tuis:
Ruutu kuppipalkalla, avo-kaukot, jäävät, (seuraaminen/paikallamakuu)

Flam:
Ruutu, p-makuuseen matkan lisääminen, hyppy

Siis siksi se on niin nopee! © Sara Menna

Paniikkipaniikki!

2011-03-08T14:07:00.004+02:00

Nyt on molemmilla petoloilla paikka kokeeseen ENSI VIIKON LAUANTAILLE! Osaako Flamsu mitään? No, on ainakin osannut. Mutta muistaako se mitään? No ei varmaan. Tällä viikolla on onneksi ainakin kolmet ryhmätreenit niin saadaan ainakin häiriötreeniä. Sittenpähän tietää, missä tilanteessa ollaan kisatilanteen yhden osa-alueen osalta. Flamman kanssa paniikittaa ihan sikana mennä kokeeseen, mutta juuri sen kanssa en saa panikoida. se on vasta kakara, enkä halua sille mitään huonoja kokemuksia kisatilanteesta. Paras keino panikointia vastaan itse kokeessa on maaninen hymyily, mutta sitä ennen se on itseluottamus. Niinpä pitää tehdä kunnon treenisuunnitelma.

Flamma

Luoksepäästävyys & paikallamakuu: mietiskelin asian niin, että en opeta luoksepäästävyyttä kunnolla vain yhtä (toivottavasti) koetta varten. Kotimakuissa otetaan aina sivulla istuskelua alkuun ja ennen makuun alkua yksi pieni sivuaskel oikeaan herättämään Flam unistaan ;) Ulkona treenataan sitä, että kävelen tosi kauas. En viitsi neiti palveluskoirapojua makuuttaa tuolla märässä/kylmässä mitään kisa-aikoja mutta paikalla pysymistä pitää silti vahvistaa.

Seuraaminen: Otetaan max 2 pitkää pätkää ennen koetta mutta ensi viikolla tehdään lyhyitä seuraamisia nupit mahdollisimman pitkällä kaakossa.

Jäävät: Kokeillaan pari kertaa pidemmillä seuraamisilla + jätöillä mutta pääasiana signaalikontrollin vahvistaminen. Sivulletuloja pitää vahvistaa eri asennoista. Jäävistä + p-makuusta palkka joko paikallaan ei-perusasennosta tai otan seuraamaan jäävän lopussa.

Luoksari: Alkuosaa tehdään jokunen kerta. Loppuosa sitäkin tarkempaan syyniin ja vahvistetaan suoraa peruasasentoa eri suunnista ja asennoista

Hyppy: Tarvitsee rutkasti yleistämistä. Valitettavasti ennen koetta ainoa treeniseste on minun pahvieste. Sillä kuitenkin treenataan hyppy tosi varmaksi. Perusasentoon tuloa pitää tässäkin hinkuttaa.

Muuta: Metallipantaa vahvistetaan kivoimmaksi jutuksi ikinä, kehupalkkausta pitää tesmata ja mitähän vielä?

Tuistuis

Seuraaminen: Vaatii hieman reeniä. Lisää poweria jos siihen saisi ja paikka on lipsunut ärsyttävän kauas.

Jäävät: Juu signaalikontrollia tännekin

Nouto: Oho, herraisä eihän me olla tätä edes treenattu pitkään aikaan! Huomenna muistutellaan.

Kaket: Palkattomina Tuis valuu taaksepäin... Hinkuti hinkuti vaan.

Hyppy: Pitäisi onnistua.

It takes two to tango

2011-03-07T20:12:00.005+02:00

Onpas blogin muoto muuttunut yksityistämisen myötä pohdiskelevammaksi treeniselostuksien sijaan. En osaa sanoa, onko se hyvä vai huono asia. En varmaan muista treenejä yhtä hyvin tällä tapaa, mutta tavallaan tämä on ihan kivaa kun saa kaikki ajatukset paperille. Ei sillä, ei tämä nyt niin salaista materiaalia ole, etteikö sitä voisi julkisestikin käyttää, mutta hetki ainakin vielä näin. Tavallaan tuntuu tosi kivalta kun ei tarvitse miettiä yhtään mitä kirjoittaa.

Täällä valmistaudutaan jo kovaa vauhtia aksakauteen. Ei tosin koiraa treenaamalla vaan ohjaajaa. 3krt/vk juoksutreenien lisäksi ajattelin ruveta käymään vähintään kerran viikossa jossain yliopistoliikunnan jumpassa/tanssitunnilla. Olen niin kamala rautakanki, että varmasti tuo paljon apua aksaohajukseen se, että opin liikuttamaan ylä- ja alaraajojani samaan aikaan. Tähän mennessä olen käynyt Body-jumpassa ja tänään zumbassa. Tosi kivaa oli! Body oli tosi rankkaa ja lihakset oli ihanan kipeät sen jälkeen. Zumba taas oli hauskan rentoa ja aivan mahtava elämän ensimmäinen tanssitunti minulle. Olipas hassua kun takarivissä katsoi aina edessäolevia ja luuli olevansa aika kartalla ja näyttävänsä suunnilleen samalta kuin edessäoleva mutta peilistä katsottuna näyttikin ihan järkyttävältä :P Taidan pysyäkin aika visusti siellä takarivissä. Innosti tämä zumbaaminen niin paljon, että huvittaisi mennä taas pian uudestaan. Kaikki zumbailubiisitkin soi koko ajan päässä ja melkein tanssittaa.

Tämän tarinoinnin myötä olisi ehkä hyvä asettaa itselleni myös viralliset tavoitteet tälle vuodelle. Tavoitteena olisi päästä erittäin hyvään kuntoon ja oppia käyttämään käsiä ja jalkoja samaan aikaan. 10km juoksuohjelman jälkeen tavoitteena on puolimaraton. Juoksemista jatketaan se 3krt/vk ja käyn yhden ryhmäliikuntatunnin viikossa. Jos ajasta käy hirmu tiukkaa, tuo ryhmäliikunta voi korvata yhden juoksun ja tietty talvella hiihto. Canicross-kisoihin olisi kiva päästä jomman kumman koiran kanssa ja 4km olisi tarkoitus juosta siellä alle 15min.

Tästä lähin agilityssä JUOSTAAN ja OHJATAAN koiraa. En minä tuollaista Flamman tapaista koiraa saa millään ohajttua jos jalka ei liiku toisen eteen ja jos ohjaukset tapahtuu esteeltä toiselle sekavasti heittelemällä. Tavoitteena olisi myös että ohjaukset ei olisi sekavan näköisiä heilahduksia vaan kroppa pysyisi paketissa ja tarvittava liike tulisi ulos minusta suurempia ponnistuksia tuottamatta.

Täällä "pikkusen" odotetaan lumien sulamista, tokokokeiden läpäisyä ja agikauden alkua.

Flamsu osaa ruudun nyt 1x1m koolla aika kivasti. Onkelmana on vaan liian eteen jääminen/kulmien merkkaaminen isommalla ruudulla. Kokoa pitää siis lisäillä vähitellen ja superpalkata kauemmas meneminen.

Tunnaria Flamsu ei osaakaan. En nyt jaksa siitä pidemmin selitellä, mutta tuntuu että kun ruvettiin vaihtamaan teippejä joka toiston välissä, se koki ihan neutraalinkin paikallapysymisen time-outiksi ja siten rangaistukseksi. Etenemistapa on kuitenkin nyt selkeä joten en sitä tässä nyt märehdi (maanantaina ruoansulatustentti ja siinä vasta märehditäänkin...)

Tuistin kaukot on taas jopa edenneet! Nyt ne toimii puhtaasti niin, että Tuiksin takajalkojen edessä on matto. Häivyttämistä siis jatketaan. Ruutuun kasvatetaan taas draivia.

Tuistuis 4v!

2011-03-07T08:53:00.000+02:00

Onnea mamman maailman rakkaimmalle halinallukalle, parhaalle tyynyeläimelle, loistavalle lumiauralle ja maailman ihanimmat silmät omaavalle pikku kultimussulle! Tuistuis on maailman ihanin ja pehmoisin ja kiltein ja rakkain hauhau. Toivottavasti edessä on vielä monen monituista vuotta rakkaan Tuistin kanssa!

© Sara Menna

HerraISÄ!

2011-03-01T19:08:00.004+02:00

Okei, joko miun pyrri on tämänpäiväisissä kahdessa treenisessiossa oppinut arvailemaan ihan helevetin hyvin tai se alkaa jopa oppimaan tunnaria! Tämä oli nyt kolmas kerta kun teipit oli kiinni ovessa ja ekalla kerralla Flamsulta saatiin nenä auki mutta oikean löytämisestä ei ollut tietoakaan. Nyt pyrri ilmaisi (tai no, haisteli pidempään ja sillain... jännästi, itse ilmaisutyyliä en ole opettanut) joka kerta poikkeuksetta minun hajuisen teipin neljän joukosta! Tai no, voi olla että se lähinnä ilmaisi ruokansa hajuisen teipin, mutta noh, haittaakohan se? Kisoissa ja treeneissä minun kädet on kuitenkin ihan koiranruuassa. Toisaalta voisi ruveta palkkaamaan pyrriä myös lusikalta jos koen sen minun hajun tunnistamisen niin oleelliseksi. Toisaalta taas kun miettii, niin kumpi on oikeastaan parempi tunnistettava? Ihan satavarmasti se nakin haju peittää alleen minun käsien hajun treeneissä/kisoissa, jolloin minun hajuisen etsiminen voi olla hankalaa. Toisaalta taas voihan liikkurinkin kädet haista koiranruualta. Mutta miten oikeastaan voi rajoittaa sitä, mitä hajua koira oikeastaan ilmaisee, jos ei itse haista sitä?

Ööm mihinkäs tästä sitten jatketaan? Tähän mennessä en ole vaihtanut vääriä teippejä edes yhden treenisession aikana. Omat teipit vaihdoin joka tunnistuksen jälkeen ja vaihdoin ne niin, että pyrri on joko käskettynä istumaan tai että se sai mussuttaa ruokaansa samalla. Pitäisiköhän kokeilla sellaista, että vaihtelisin väärät teipit 2-3 oikean tunnistamisen jälkeen ja pistäisin omat teipit niin, että pyrri on toisessa huoneessa? Sara (sä kumminkin luet tän ;D) miten sä toimit?

Pöh. Tuiksin metsätunnari ei toimi. Se vaan etsii keppiä katseellaan ja paineistuu jos ei nää sitä. Oon varmaan vaan liian vaativa Tuikun kanssa. Mitä jos me vaan käytäis hakemassa se tk2 ja sitten opettaisin Tuiksista hassun naksutemppukoiran ja ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa opettaisin sillekin tunnarin Flamsutavalla?

Juoksarit onoff

2011-02-28T13:02:00.002+02:00

Joo moi. Just kun päätin että opetan 2on2offit... Emmi tossa näytti videota siitä, kuinka Stepin puomin 2on2offit meni rikki. Se oli se peruskaava: kisoissa oli tullut paljon nopeita nollia, piti saada hyvä aika, puomilta vapautus vähän ennakkoon ja seuraavalla kerralla puomi olikin rikki. oon ihan satavarma, että noin käy mullekin. Mietittiin sitten emmin kanssa, että voitais keväällä alkaa yhdessä treenaamaan juoksareita Ojangossa. Mietinpä vielä uudelleen. Plussat ja miinukset kehiin!

Juoksarit
+ ihan parhaat
+ kestää kisoissa paremmin kuin 2on2off
+ nopsat
+ osaan ohjata juoksevaa koiraa
- helevetin vaikea opettaa
- en osaa katsoa koiran jalkoja
- PAHAT logistiikkaongelmat

2on2off
+ laiskan miehen kontaktit = mun kontaktit ;)
+ varmat
+ käännökset helpot
- menee helposti rikki
- tylsät!

Hm, 2on2off vaikuttaa paremmalta kun miettii noita talvisia säätöjä. Voi kun sais jostain madallettavan puomin!

Suuret on suunnitelmat

2011-02-27T21:52:00.003+02:00

Ehkä mä kumminkin opetan kakrun voittajan/evl:n tasvolle ennen ekaa koetta. Tuis on nykyjään niin hirmu luotettava alo/avohommissa, että haluaisin päästä samalle tasolle Flamskun kanssa ennen ekaa koetta. Okei, ajattelin ilmota huomenna 3.4 Hyvinkään kisoihin molemmat elikot, mutta katsotaan mihin ehditään. Ainakin saadaan uutta reenattavaa Flamskun kanssa eikä homehduta noiden alojen kanssa.

Tunnari: Nyt teipinpalat on seinässä kii. Nenä alkaa avautua. Ollaan tehty 2 ja 3 teipinpalalla. Oikean löytämisestä ei tietoakaan. Tämä on treenattava numero uno.

Ruutu: No tämäpä on sitten se treenattava numero dos (oliko se samaa kieltä kun uno?) Voitaisiin tehdä pyhäinhäväistystä ainakin yhdellä treenikerralla ja ottaa 2-3kpl pitkän matkan ruutuja namikipolle. Hei ja Tuistillekin namikipolla, syötyään sen sais kenties kätsästi maahan?

(Metalli)hyppynouto: Perus hyppynoutoa otettiinkin tänään 650g kapulalla ja 30cm esteellä. Estettä voisi laittaa korkeammaksi ja treenata metallilla. Välimatka esteeseen laitetaan pitkäksi pk:ta varten.

Paikallamakuu: Lämpimämpää, kiitos! Piilomakuita ja muiden tekemiä luoksareita.

Z-kävely: Palaset kasaan.

Voi/evl-kaukot: hinkuti hinkuti vaan. Flamsu erottaisi tämän avulla jäävätkin varmaan paremmin.

Merkki: Ruudun jälkeen, palkkaleikkinä voidaan ottaa ohjatun suuntia.

Ohjattu: suunnat

Eteenmeno: tuntuu helevetin tyhmältä opettaa tätä Flammalle houkuttelemalla. Pitäisikö ottaa mukaan kosketusalusta (yök)? Tai ehkäpä tämä toimii, kunhan vaan uskaltaisin kokeilla Flamman käskemistä maahan.

Niin joo ja hei 19.3 tokokoetta mietin. Silloin saataisiin kisaseuraa. Saapi nähä miten tää tästä. Silloin ei ainakaan olla evl-tasolla :P Ihan hyvä kaava musta ois 20.3 möllitoko -> 3.4 alo-toko -> 14.4 bh -> 17.4 (ja 16.4 jos ei saada ykköstä 3.4) alo/avo-toko. Tai ääh, on noi kokeet aika lähekkäin. Jos ois koe 19.3 ni se menis näin: 19.3 alo -> 3.4 alo/avo -> 14.4 bh (-> 17.4 alo/avo). Itse asiassa, toi toka vaihtoehtohan vaikuttaa kivemmalta. Mutta onko Flamsu valmis? Noo, ketut. Saa luvan olla. Jos koe on 19.3 ni treenataan 2 seuraavaa viikkoa voipainotteisesti ja vika viikko vasta hinkutetaan aloa.

Hei voin kirjoittaa aivottomuuksia ja olla keksimättä otsikoita!

2011-02-27T20:23:00.003+02:00

Jos luet tätä blogia, sinun pitäisi olla joko minä tai Sara. Jos et koe olevasi kumpikaan edellä mainituista henkilöistä, anna itsestäsi kuulua. Kokeilen hetken mielenrauhaa. Parin viikon päästä katsotaan että palataanko entiseen, laitanko salasanasuojauksen vai jatketaanko näin.

Treeneistä en kirjoita koska valivali. Tahtoo kokeeseen. Mutkun ää, kaikki on kaukana ja ilmot menneet ja muuta. Miksei koetta voisi olla vaikka NYT? Tuistuis on ihana avohommissaan, kai sille on oakko hakea tk2. Flam on vaihteleva enkä luota siihen. Tahtoo treentata tokohypyllä. Tahtoo treenata paikallamakuuta ulkona. Ylitreenaanko mä tuota pikkumustaa? Sen reenit on menneet aika lailla alon jankkaamiseksi. Siksi olisi kiva päästä alosta ja avosta eroon niin voidaan vaan tehdä aksaa ja viestiä.

Hah, enpä laita kuvia koska voin katsoa ne tuolta omista kansioistakin!

Flamborghini painaa kaasua

2011-02-25T20:44:00.006+02:00

Hihih, meillä on uusi ja mitä huvittavin treeniongelma Flamman kanssa. Tai ei se ongelma ole ainakaan vielä, mutta merkkejä siitä on havaittavissa. Jokainenhan, joka on edes kerran nähnyt Flamman, tietää että se on varmaan ahnein koira, jonka maa päällään kantaa. Kaikki nämä ihmiset voivat varmaan kuvitella ihmetykseni, kun Flam ei tänään ottanut minulta namia treeneissä. Kyse oli ruututreenistä ja voipi olla, että Flamman ykkösharrastus, nimittäin juokseminen, on viemässä voiton ahneudesta. Flam nimittäin palkkatutui tosi vahvasti siitä, että sai singota ruutuun. Niinpä kerran se naksauksesta juoksi miun luo, ei ottanut namia vaan sinkosi uudestaan ruutuun :P Ruudut itsessään oli kyllä tosi upeita. Ehkä miun pitäisi ensiapuna ruudulle käskeä Flam aina maahan ruudussa (jonka se muuten tekee mitä hienoiten), maahanmenosta se varmaan palkkaantuukin hyvin namuilla.

Mutta yleisesti, jos tämä "ongelma" jatkaa kehittymistä, minun pitää varmaan ruveta nostamaan ruuan arvoa palkkana Flammalle. Viimeistään tässä vaiheessa kaikki Flammaa vähänkin tuntevat varmasti ymmärtävät, miksi tämä ongelma on minusta niin huvittava. Tikahdun nauruun, jos minun pitää kasvattaa ruuan arvoa FLAMMALLE!

No joo, vakavasti ottaen Flamman into kaukopalkkaan johtuu varmaan osaksi siitä, että se saa singota namikupille. Siinähän meinaan yhdistyy Flamman kaksi ehdotonta lempiasiaa elämässä: ruoka ja sinkoaminen. Ei vaan ole ihan hauskaa, jos namien arvo vähenee niin, että Flamma ottaa palkakseen vaan satunnaiseen suuntaan sinkoamisen. Agissa osasinkin jo odottaa, että jossain vaiheessa juokseminen vie voiton lelun arvosta palkkana ja että pitää sitten ruveta palkkaamaan lelulla leikkimistä agilla, mutta namien suhteen en tällaista odottanut.

Mutta mutta, ruudun lisäksi Flam teki seuraamista aika pitkän kaavion, n. 60 askelta. Oli tosi hieno! Käännökset, juoksu ja hidas käyntikin tosi kivoja. Tehtiin myös liikkeestä maahanmenosta luoksetulo, jonka kaikki osa-alueet oli aivan supernättejä lukuunottamatta sivulletuloa, joka oli vino. Arvatkaapa, palkkasinko sitten juuri sivulletulosta? :P No, toivottavasti pyrri palkkasi itsensä luksetulossa juoksemalla. Pk-eteenmenoa muisteltiin myös, matka oli joku 35m ja annoin pyrrin vaan singota lelulle. Oli upia.

Tuistin kanssa tehtiin ruutua. Tuis tarjosi aluksi 3 kertaa jalkapallomaalille menemistä kun ei nähnyt ruutua. Vauhti oli vähän hidas kun Tuis lopulta ruutuun meni. Tuistilla ei ole muuten ollut enää mitään oireita kävellessä, joten ehkä tuo eilinen johtui jostain tiesuolasta?

Pistin Flampulan suuren aksavideon edelliseen postaukseen. Kuva © Nina H

Piruja seinille

2011-02-24T19:08:00.006+02:00

Käytiin tänään agiliitämässä ja menomatkalla Tuis otti yhtäkkiä vasemman etujalkansa korkealle eikä varannut sille painoa. Tsekkasin anturat, varpaan välit, kokeilin lihaksia ja taivuttelin jalkaa. Eteenpäin se taipui vähän heikommin mutta heti tämän tökinnän jälkeen Tuis käveli taas normaalisti. Ajattelin, että sillä oli mennyt joku kivi varpaan väliin mutta lähtenyt pois. Agituksen jälkeen Tuis teki samalla tavalla oikealle takajalalle. Tökin taas ja Tuis käveli hetken normaalisti. Sitten sama kävi taas vasemmalle takajalalle. Sama toistui vielä kerran oikealle jalalle ja bussipysäkillä Tuis astui kevyemmin vasemmalle takajalalleen. Syynä tähän tuskin on kylmyys sillä tänään oli lämpimämpää kuin viimeiset pari viikkoa. Lisäksi Tuis ei ole mikään kylmänarka koira.

Olen pannut merkille, että Tuis on viime aikoina ravannut kauhoen etujaloillaan tehden takajaloilla pienempää liikettä. Lisäksi Tuis on viimeiset pari kuukautta kävellyt lenkeillä aina minun takana. Tuiksi on aika lailla sellainen koira, joka ei näytä kipua. Se on sellainen koira, joka kipua kohdatessaan vaan alistuu kohtaloonsa rääkättynä koiraparkana. Toisin sanoen sitä on saattanut sattua jo ties kuinka kauan. En kestä jos sen innostusongelmat agissa onkin johtuneet kivusta, eikä siitä, että Tuis olisi saalisvietitön lössykkä :/

Lonkat ja kyynärät Tuiksilla on kuvattu mutta selkää ei. Molempien takajalkojen aristaminen voisi viitata selkäongelmiin. Fyssarilla ollaan käyty viimeksi vuosi sitten ja silloin oli pieni jumi selässä. Silloin Tuis ei oireillut mitenkään. Toivon niin kovasti että syy olisi lihaksistossa ja helposti hoidettavissa! Tuistuis on kuitenkin vasta 3-vuotias ja ehdottomasti elämänsä alkupuolella. Noh, hieron tänään tuon koiruuden läpi ja tarkkailen sitä visusti. Ensi viikolla Tuiksilla on rokotukset, tosin lääkärillä jossa ei ole röntgeniä, fysioterapiamahdollisuuksia tai muutakaan. Mutta ehkä sieltä saa kuitenkin vähintään sen tietää, että kannattaako ensin mennä kuvauttamaan koiruus vai mennä fyssarille.

Onneksi näitä on kaksi, toinen jaksaa aina ilostuttaa kun toisen takia saa harmaita hiuksia. Flampula oli ihan hirmu hauska aksakaveri! Heti kun se pääsi häkistä pois, se oli kunnon hötkypäällä ja into pinkeenä juoksenteli ympäriinsä. Tehtiin vähän 2on2offeja A:lla, jotka oli tosi söpönskit mutta paino oli turhan paljon etuosalla. Tehtiin myös muutamaa hyppyä. Nyt Flam on oppinut jo vähän hakeutumaan hypyille, eikä sitä tarvitse vetää ihan nenästä joka hypyn oli. Kaipa se mietintätauko joissain asioissa tekee ihan hyvää :P Putkesta ei ihan samaa voi sanoa, sinne pyrri piti viedä aika vahvasti. Mutta ei mikään ihmekään kun ei olla juuri treenattu akiliitiä.

Rasti ruutuun

2011-02-21T16:45:00.003+02:00

Tänään on ilon ja onnen päivä! Miun molemmat petolat osasi ruudun aivan mahtavasti! Tuis sai ekalla kerralla vaan juosta ruutuun hakemaan lelun ja tokalla juosta sinne ja mennä maahan. Tuis oli upija! Vauhtia oli ja maahan se meni heti ekasta käskystä. Hieno Tuis! Tuis on juuri sellainen koira, että alkuun kaikki treeni on ihan kamalaa vääntämistä, mutta sitten kun sillä syttyy lamppu päässä, se on mitä luotettavin suorittaja.

Flampulan kanssa tehtiin eilen sisäruutua ja koska meni niin hyvin, ajattelin mennä murskaamaan turhat luulot onnistumisesta ja treenata ulkona. Ja vielä mitä! Pikkupyrri juoksenteli ihan intona ruudun keskelle jopa 5-10m päästä. Ruudussa se etsi paikkaa aktiivisesti ruudun sisällä ravailemalla jos ei heti osunut oikeaan. Hiano miäs se on. Nyt pitäisi varmaan treenata ruudun loppuosaa. Voisin myös palkata Flamman aina niin, että käännyn selin/sivuttain siihen ja palkkaan vasemmasta kädestä. Nytkin meinaan palkkaan aina kädestä. Flammalle palkan suunta ei oikein tunnu olevan tärkeä juttu. Se ei ymmärrä yhtään mitään houkuttelun päälle, sille palkka on aina palkka tuli se sitten mistä tahansa. Se ei edes osaa ajatella mitään palkkaamisen aikana. Se vaan toimii sillä, että naksuttaa oikeaa asiaa. Kätevää ;) Apua, kohta Flam osaa tokohommat jo liian hyvin pysyäkseen epätokokoirana :P

kuva © Sara Menna

Möllitoko

2011-02-20T16:12:00.006+02:00

Käväistiin petoloiden kanssa möllitokossa jälleen. Tuomarina oli Pirkko Bellaoui joka on ihan oikea tokotuomari. Oli hirmu kiva saada mölliarvostelu oikealta tuomarilta.

Flamman pisteet

Luoksepäästävyys 10

Paikallamakuu 1min 8: Ei mennyt ekasta käskystä maahan. Tässä saa taas ohjaaja katsoa ihan peiliin. Jotain on koulutuksessa pielessä kun miun molemmilla koirilla on ongelmana maahanmeno kokeessa ekasta käskystä. Flamman molemmin puolin oli koirat levottomia mutta Flamsulla pysyi pää hyvin maassa.

Seuraaminen hihnassa 9,5: Ihan kivaa, tuomari sakotti painamisesta.

Seuraaminen vapaana 9: sama kuin ed

Liikkeestä maahan 0: Jotain on taas koulutuksessa pielessä kun kumpikaan miun koirista ei osaa erottaa jääviä ;) Joo, signaalikontrollin opettaminen on yksi minun hiekkouksista

Luoksari 9,5: Kuulemma Flam haisteli kun kävelin poispäin, oli kuitenkin tosi täpäkkä ja valmiina räjähtämään kun käännyin takaisin. Tuikulla sama. Tässäkin voi taas katsoa peiliin.

Liikkeestä seisominen 7: Flam ennakoi seisomisen ja sillä kesti hetki tajuta että sillä oli pylly ilmassa kun käskin sivulle

Estehyppy 5: Ollaan tehty vaan olohuoneessa ja oli ihan odotettavaa ette Flam ollut yleistänyt käskyä kunnolla. Hyppäsi kun näytin kädellä.

Kokonaisvaikutelma 10: Flam teki tosi kivasti töitä eikä ottanut juurikaan häiriötä. Yleisesti se oli hirmu kiva, itse liikkeitä pitää vaan hioa.

Yhteensä 151,5p ja 3. sija

Tuistin kanssa tehtiin samat liikkeet mutta ei saatu pisteitä :/ Olisin kyllä mielelläni ottanut pisteet paperille vaikka kisan ulkopuolisina mentiinkin.

Tuistin tarinoinnit

Luoksepäästävyys: Tuis haahusi rasittavasti ja piti kontaktia vain välillä.

Paikallamakuu: Tuis meni tässä hitaasti maahan ja sivulle. Koirista 3 ryntäsi leikkimään kesken makuun mutta Tuis ei edes miettinyt lähtemistä! Mamin kultieläin. Aivan mielettömän hyvä treeni Tuikulle, mutta hertsileijaa kuinka olisi ketuttanut jos sama olisi käynyt Flamman makuussa. Sillä ei ole vielä samanlaista paikallamakuurutiinia kuin Tuiksilla ja huonoihin kokemuksiin ei ole oikein varaa.

Seuraamiset: Ihan suht. ok mutta vähän saisi olla vielä menoa ja meininkiä lisää. Ollaan kuitenkin selkeästi menossa parempaan kisakoomailun suhteen.

Luoksetulo: Tuis oli ihan järisyttävän söpö! Sillä oli maailman ihanin ilme, tällainen ja sillä oli hirmu kivaa. Ihana Tuistuis! Tuis haisteli kuulemma istumisessa samoin kuin Flam.

Jäävät: Molemmat saisi olla nopeammat mutta muuten kivoja.

Estehyppy: Hienosti, lopun perusasennon ennakoi.

Kokonaisvaikutelma: Tuis alkaa olla jo sellaisessa kisavireessä, jossa sen haluaisinkin olevan. Nyt pikkuhiljaa alan uskoa, että voittajasta meitä ei pidä poissa enää aiankaan kisatilannetreeni vaan pelkät liikkeet. Niinpä tästä sai vähän uutta puhtia treenaamiseen ja päätin, että tänään iltalenkillä aloitetaan tunnarointi! Kaukot ja ruutu alkaa olla sillä mallilla että ne saadaan tämän vuoden aikana kuntoon joten nyt vaan tunnari teho-osastolle.

Tuikun kuva © Sofie ja Flamman © Sara Menna

Flamma tokokokeessa

2011-02-13T16:27:00.007+02:00

Hah, sainpas teidät pelästymään ;) Tokokokeessa Flamma kyllä oli, mutta vaan turistina. Kisaikäinenhän se olisi ollut tokoon tasan tarkkaan tänään mutta ei tuo pääkopaltaan ole vielä läheskään valmis. Oltiin siis vaan Saran ja Topin seuraneiteinä.

Tehtiin vähän kisatilanneseuruuta kentän vieressä. Flam oli tosi intona. Siitä tulee sellainen ihme hötkymato kylmässä kun se haluaa aina liikkua kun on kylmä. Lisäksi se taitaa vetää kierrosta itseensä näistä kisatilanteista. Joka tapauksessa seuraaminen oli tosi söpöä mutta Flam painoi PALJON ja poikitti aika hauskasti... :P Pitää varmaan ottaa joku vasempaankäännöskuuri (askel suoraan- käännös vasempaan- kaksi askelta suoraan- käännös vasempaan jne) että tuo poikittaminen lähtisi pois.

Kotona ollaan tehty vähän 2on2off-treeniä ja tuo on siinäkin ihan järjettömän söpönski (heh, Sara joskus ehdotti että Flammalla pitäisi olla kisoissa oma arvosteluasteikko: söps, tosi söps ja sairaan söps). Tehtiin niin, että maassa oli meidän koirankoulutusantiikkisohvan selkänojatyyny ja Flampula teki siihen 2on2offit. Flampula aina vaan pompahti tyynyn yli laskeutuen sen toiseen päähän oikeaan asentoon. Apua, nään niin sieluni silmin Flamman A:n kontaktit, harjan yli liito ja läsähdys 2on2offiin. Toivottavasti ei näin.

Hm, ensi viikonloppuna olisi möllitoko. En millään osaa päättää, ilmoitanko Flamman nakkiluokkaan vai mölliluokkaan. Nakkiluokassa on lyhempi paikallamakuu ja seuraaminen. Nakkiluokassa oltiin viimeksi ja Flam varmaan osaa ne jutut ihan hyvin. Mölliluokassa mietityttää pidemmät seuraamiset ja paikallamakuu. Okei, tehtiinhän me viimeksikin mölliluokan makuu kun myöhästyttiin nakkiluokan makuusta mutta silti.

Paita pois! © Nina H

Sitässun tätässun

2011-02-12T18:07:00.007+02:00

Ollaan treenailtu vähän kaikenlaista mutta ylös kirjaaminen on vähän jäänyt. Ollaan tehty yksi esineruutu. Koitin vaan tiputtaa esineen ruudun takareunaan ilman mitään apuja. Flam irtosi hyvin taa mutta etsi siellä turhan lyhyen aikaa. Palasi aika nopsaan lähemmäs. Vein esineen uudestaan ja nyt seisoskelin hetken paikallaan ennen esineen jättämistä. Toimi tosi hyvin. Flam irtosi, etsi ja toi hyvin. Ensi kerralla otetaan eka toisto avuilla ja jos löytyy hyvin, yritän seuraavan toiston heti perään ihan vaan tiputtamalla esineen taakse huomaamattomasti.

Lisäksi ollaan tehty seuraamista ja paikallamakuuta. Paikallamakuu on taas kiva. Päätin, että annan sen pää maassa-homman olla. Kotona Flam makaa aina pää maassa mutta esim. kovassa kuumuudessa Flam varmaan on pää ilmassa että voi läähättää. Tällä varmaan saa nyt aikaan kamalaa pään nostamista ja maahan laittamista mutta ihan sama. En jaksa enää nipottaa :) Seuraaminen on söpöä mutta aika järkkyä. En pysty kävelemään kunnolla kun Flam painaa niin paljon.

Tuiksin kaukot on nyt jumittuneet siihen hemmetin kynnykseen. Jos tehdään takajalat kynnyksen edessä, s-i ja i-s on loistavia, ilman kynnystä onnistuu edelleen vaan metrin päästä. Argh.

Muuten ollaankin vaan lenkkeilty ahkerasti petoloiden kanssa. Päätin, että en halua enää olla se agilityohjaaja, joka lyllertää mursun tavoin koiran perässä kentällä. Niinpä päätin heittää huonon juoksukunnon tekosyyt romukoppaan! Minulla on ihan hirmu huono juoksukunto vaikka muuten paljon liikunkin. Tai no, oikeastaan se on lähinnä motivaatiokysymys, aina 30min hölkkäämisen jälkeen alkaa vaan kyllästyttää ja lopetan siihen. Eli tarvittiin innostava treeniohjelma. Kuntoplussalla löytyi ihan kasoittain kivoja, ilmaisia treeniohjelmia. Itse valitsin niistä 10km 3 kuukaudessa-ohjelman. Kyllähän minä nytkin jaksaisin 10km juosta putkeen, mutta päätin aloittaa tällaisella helpommalla ohjelmalla ettei motivaatio tipahda ihan heti. Ollaan myös käyty kävelemässä aika pitkästi viime päivinä. Alla kuvasatoa tältä päivältä © Nina H

Palvelualalla

2011-02-09T21:32:00.004+02:00

Huoh. En vaan osaa rajoittaa treenattavien lajien määrää. Flammasta piti tulla ehdottomasti VAIN agility- ja viestikoira mutta noh, nyt siitä onkin muovautumassa kunnon monitoimi-PalvelusPyrri. On kai pakko myöntää, että ollaan me viestin ja agilityn lisäksi tokoa ja jälkeäkin treenattu ja nyt myös hakua :P Milloinkohan pyrrin aivot ylikuumenee?

No joo, tehtiin joka tapauksessa juuri ensimmäiset haun ilmaisutreenit ikinä! Flammasta tulee rullakoira. Tehtiin kämppiksen kanssa niin, että Flam haki rullan kämppikseltä, toi sen miulle eteen, sai palkkaa ja sitten käytiin hakemassa kämppikseltä lisää palkkaa. Pyrrinkäinen oli tosi hieno! Jokainen osa-alue oli ihan bueno ja pyrri ei edes yrittänyt kaivaa namusia kämppiksen kädestä kun sen piti ottaa rulla minulle tuotavaksi.

Treenailtiin myös vähän ohjattua noutoa Flamman kanssa. Ensin otettiin suuntatreeniä namikipoilla ja sitten otettiin ihan 2 ohjatun kapulaa kehiin. Pyrri haki pääosin oikean kapulan mutta aina tuodessa katseli jäljelle jäänyttä kapulaa miettien "mahtuisikohan tuokin vielä miun suuhun? Mamma olisi varmaan tosi iloinen jos toisinkin kaksi kapulaa yhden hinnalla!"

Tuistin kanssa tehtiin myös ohjatun suuntia namikipoilla. Tuis osaa ne vähän huonommin kuin Flamma, joten ei lisätty vielä kapuloita kuvaan. Tuis oli aina vähän epävarma mutta päätyi kuitenkin joka kerta oikealla kipolle.

kuva © Sara Menna

Kato! Mä osaan ajaa ilman päätä!

2011-02-08T17:18:00.007+02:00

Ihan pakko kirjoittaa Flamman seuraamisesta kun se on niin hupaisaa tällä hetkellä. Ei olla treenailtu sitä vähään aikaan ja siitä on nyt tullut mitä ihmeellisimmän näköistä. Tehdään melkein joka kerta kuppipalkalla ihan vaan sen takia, että pyrri on sen kanssa niin söpönen. Sillä juuttuu aina kaasupoljin pohjaan ja aivot menee off-moodille. Kun seison selkä namikippoon päin, pyrri tarjoaa hienoja perusasentoja minun oikealla puolella nokka namikippoa päin. Siinä se sitten pitää sellaista erittäin patoutunutta, intensiivistä valmiina räjähtämään-kontaktia minuun eikä millään tajua, miksi kuvakulma näyttää vähän oudolta! Ahihihi tuo kakru on kyllä niin piristävä tapaus! Juoksussa aivoapinalla on aika kolmen askeleen sääntö, se aina lähtee sinkoamaan namikipolle. Sinkoamisen kesken se taas muistaa, että sillä oli Suuri Tehtävä ja ihmettelee, kuinka nyt näin on irti minun reidestä joutunut. Vasempaan käännöksissä pyrri kaasuttaa aika rankasti päätyen seuraamaan minun eteeni. Pyrri on kyllä niin mainio tapaus! Se ei näytä yhtään tajuavan, että joku meni vikaan kun sillä on niin hauskaa. Pitää ottaa tänään video tästä huvittelusta ennen kuin sheippaan koko homman takaisin "tylsään" muotoon.

Dr.Bombay-Calcutta

One day when i got hungry
I sold the wooden house
I had to visit Uncle Ghandi
who lives in Calcutta town

Uncle Ghandi he is rich
he is a taxi driver man
and I know that he will help me
as much as he can

A taxi driver man is what
I want to be
but there are no customers
who want to ride with me
I dont know why
it could be that I am almost blind
but every street in Calcutta I can find

Calcutta,
I am an taxi driver in
Calcutta,
I drive my little taxi in
Calcutta,
taxi, taxi, taxi, in
Calcutta
I am an taxi driver man

I love to drive the taxi
I like it very much
even though I have no licence
I always find the clutch
I can drive it off my head
I can drive it off my feet
and I have no problems
keeping taxi on the street

kuva © Sara Menna

Esineen metsästystä

2011-02-07T10:22:00.005+02:00

Päästiin vähän aamuesineruutuilemaan kun luennot alkaa vasta kahdeltatoista. Ruutu oli n. 40-50m syvä ja esineenä minun kynsikäs. Esine oli nyt vähän piilossa lähtöön nähden, edessä oli aika tiheä risukko. Flampula oli upija! Se meni suoraan ruudun takareunaan pitäen nenukkaansa auki koko matkan, etsi siellä hienosti, löysi esineen ja toi sen tosi lujaa ja nätisti! Ote oli hirmu hyvä, esine ei tipahtanut edes pyrrin hypätessä puunrungon yli. Tarkoituksena oli tehdä kaksi toistoa, ensin vähän isommilla avuilla esineen laittamisessa ja sitten vaan niin, että tiputan esineen ruudun takareunaan pyrrin huomaamatta. Tämä toisto oli kuitenkin niin loistava, että päätin kerrankin lopettaa treenin silloin kun pitääkin ;)

Ensi kerralla voisi jatkaa tuota esineen viennin apujen häivyttämistä. Voisin vaan tiputtaa esineen ihan hiljaa sinne takareunaan. Sen jälkeen voisi häivyttää minun ruudun tallomista ja näköärsykkeitä muutenkin pistämällä pedot vähän kauemmas kiinni. Sitten voitaisiin tehdä taas apuohjaajan kanssa ja joskus niin, että raahautuisin metikköön ilman koiria tai pelkän Tuiksin kanssa ja tekisin ruudun yksin valmiiksi. Ai niin, ja koirahajustus pitää myös lisätä esineruutuun. Ehkä ensi kerralla?

Edes oma hönkäys ei pysy Carwazalaman perässä © Sara Menna

Ei makeaa mahan täydeltä

2011-02-06T20:50:00.006+02:00

Käväistiin agikisaamassa Tuistin kanssa. En saanut Tuiksia innostumaan leikkimisestä ennen rataa sitten millään, joten mentiin nakinpalasten voimalla radalle. Tuis ei liikkunut sitten mitenkään, lyllersi vaan perässä. Oli taas niitä ratoja, jolloin olisi tehnyt heti ensimmäisten esteiden jälkeen taapertaa suoraan kotiin ja velloa sohvalla itsesäälissä. Jatkettiin kuitenkin rataa. Tuis meni kepeille väärästä välistä sisään. Työnsin sen väärään väliin. Kyllä Tuis olisi sen osannut korjata, mutta siitä vaan näki että sitä ei kiinnostanut muuttaa askeltaan niin, että pääsisi ekaan väliin. Pussiin Tuis ei halunnut mennä ja sen jälkeen se pyyteli anteeksi nuuskuttelemalla maata. Videon katsokoon ken uskaltaa. Tätä agilityn EI pitäisi olla:

Onneksi pikkumusta oli mukana. Eikös siitä olekin se sanonta, että: "Pieni Musta, parempi mieli"? Flampula oli tosi hieno. Tehtiin vähän 2on2off-asentoa (joo, luovutin :( ) ja leikittiin. On se pipana vaan makee! Sillä kasvaa saalisvietti ihan silmissä! Leikkiessä se keskittyi tasan minuun ja oli ihan tosi isossa vireessä. Agiin pitää treenata kyllä lähtö kuntoon, nyt arki"paikallaolo" käskyllä Flam kävi moikkaamassa toista hauvaa... Onneksi tuli kuitenkin heti kutsusta takaisin ja teki tuon vaan kun ei tehnyt mitään kunnollista minun kanssa.

Tekisi jo niin mieli agittaa Pipanan kanssa! Olisi kiva agittaa koiran kanssa, joka jopa tykkäisi koko touhusta. Tai no, kai Tuiskin siitä tykkää mutta se nyt vaan on Tuis.

Sulava 180 asteen käännös täydestä vauhdista... © Sara Menna

Little miss Perfect

2011-02-05T17:53:00.009+02:00

On se Tuistuis vaan niin ihana! Tuis on niin nätti, kiltti, söpö, luotettava, omistautunut, rautahermoinen, pehmoinen ja kaikin puolin maailman sympaattisin koiraeläin! Välillä sitä arjen hektisyydessä unohtaa arvostaa Tuistin loistokkaita ominaisuuksia, mikä on tosi sääli. Tänään kävin pelkän Tuikun kanssa rally-tokokisoissa ja ai että kun oli mukavaa! Menomatka mentiin julkisilla ja se + hallin tungos oli melkeinpä nautinnollista eläimen kanssa, joka ei koskaan kysele, josta ei tarvitse koskaan huolehtia, joka pysyy paikallaan vaikka mitä olisi, jota voi ohjata melkeinpä pelkän ajatuksen voimalla ja joka on niin hyväkäytöksinen, että luulee välillä olevansa yksin liikenteessä. Oli ihan hirmu kivaa Tuikun kanssa ja Tuistikin selvästi nautti siitä, että oli huomion keskipisteenä.

Radalla Tuis oli edellisiin rallykisoihin verrattuna tosi hieno, nyt se seurasi yhtä kivasti kun tokokokeissa. Ei tosin lähellekään niin hyvin kuin treeneissä, mutta kuitenkin niin, että sillä oli kivaa. Mahtavaa, että aletaan selvästi olla voiton puolella kisakoomailusta! Tokon alokasluokan aikoihin ei olisi tullut mieleenkään, että Tuis voisi joskus päästä näin hyvin eroon jumiutumisista. Vielä on paljon matkaa jäljellä siihen, että kisauoritukset olisi yhtä liikuttavan innokkaita kuin treenisuoritukset, mutta ainakin ollaan oikealla tiellä. Varsinkin jos vertaa Tuiksi alle 1,5v:tä nykyiseen Tuistiin niin on tuo aika hurjaa. Tuisti alle 1,5v:tä ei meinaan saanut motivoitua yhtään millään tekemään minun kanssani jotain toisten koirien seurassa, se oli niin koirien koira. Nyt taas Tuis laittaa aina vaihdetta kovempaan kaikissa pienissä tiloissa jossa on paljon koiria ja tekee minun kanssa ilman ajatustakaan siitä, että toisten koirien kanssa voisi leikkiä.

Meidän suhteellisen kivalla suorituksella saatiin pisteitä 100/100 ja sijoituttiin 2/54. Aika hulppeeta kun ottaa huomioon, että ei olla treenattu rallya kuin viimeksi kisoissa vuosi sitten. Mutta tokoahan tuokin on. Voittaja sai myös 100 pistettä mutta heillä oli parempi aika kuin meillä. Meidän taakse kuitenkin jäi ainakin yksi toinenkin 100p suoritus joten kyllä se aikakin taisi ihan hyvä olla. Tämä tulos mukaanlukien meillä on nyt 3 hyväksyttyä tulosta rally-tokon alokasluokasta, joten saatiin myös epävirallinen koulutustunnus RTK1 ja päästiin avoimeen luokkaan.

Kisojen loputtua tein vielä 2 tokoluoksaria Tuikun kanssa. Ensin pelkällä seisomisella ja sitten molemmilla stopeilla. Molemmat oli tosi hyviä!

Kisakuvat © Saana Pyyhtilä, alla oleva Riitta Kekkosen

Ahneuden autuus

2011-02-04T19:52:00.005+02:00

Ollaan taas tehty Flamman kanssa jotain niinkin yllättävää kuin esineruutua. Tuis oli myös mukana. Yritin taas jättää sen kotiin mutta en osannut. Treeniseurana meillä oli lisäksi Sanna ja Cara-rotikka. Cara oli taas sarjassamme maailman parhaan tuoksuiset nartut ja Flam oli kierroksissaan. Yritettiin ensin tehdä pelkkiä esineen tuomisia, mutta ne oli kertakaikkisen kamalia. Pyrri vaan pomppi lumihankeen syömään rakasta lapastaan -.- Naksuttelin sitä vähän ja se toimi... miten se nyt muotoilisi... vaihtelevasti.

Koska Flam oli niin kierroksella, otettiin vaan ihan pientä ruutua, taisi olla n. 10x15m. Olin ihan varma että Flam heittää koko homman ihan pelleilyksi mutta kyllä se vaan sieltä esineen haki ja sai sen jopa toimitettua minulle muutaman kerran esineen tapettuaan.

Koska olen ahne, tehtiin kotimatkalla toinen ruutu. Nyt alue oli taas sen 50x10. Ei ollut mikään fiksuin idea tehdä pikkuruutua ja jättiruutua peräkkäin. Flam kyllä etsi hyvin, mutta liian läheltä. Niinpä kävin laittamassa esineen uudelleen kauas, nyt näkyvämmin. Sen pyrri haki hienosti!

Koska olen erittäin ahne, tehtiin vielä lenkkipolulla yksi lapasen hakeminen ideana pelkkä irtoaminen. Matka oli n. 100m suora ja lapanen hyvin näkyvillä. Voi sitä pyrrin vauhtia kun se kiisi hakemaan rakasta lapastaan ja sitä vauhtia, kun se kiisi sen kanssa takaisin! Flam ei edes pyöritellyt lapasta suussaan, hyvä Flam!

Eli loppu hyvin, kaikki hyvin tässä ahneustarinassa. Silti oli aika riskipeliä ja ensi kerralla lopetetaan treenit ajoissa!

Kuten joku ehkä huomasikin, on blogi saanut uuden ulkomuodon! Ideana oli vaan laittaa noille erillisille sivuille tuollainen palkkisysteema mutta sitten jotenkin sähläsin niin, että piti tehdä kokonaan uusi ulkoasu :P Tämä on vähän vähemmän Pro:n näköinen kuin edellinen mutta ei se varmaan haittaa koska ei me mitään Pro:ita olla. Joku saattoi myös huomata, että marsuista on poistunut Kexi. Kexi-maasy siirtyi sateenkaarisillan alle pari viikkoa sitten. Kertokaahan, jos ulkoasussa on jotain häikkää/oudon näköistä!

kuva © Sara Menna

Vetoketjusuoritus

2011-02-03T15:54:00.004+02:00

Jatkettiin taas Flampulan esineruutua. Se on nyt meidän tämän hetken the Rojekti. Alue oli 10x50m, esineenä meikkipussi jonne olin tunkenut vähän vessapaperia sisään. Tällä kertaa heitin esineen vaan ihan pienesti. Heitin sen askeleeni jättämään kuoppaan.

Flampula oli tosi hieno miäs! Se upposi heti tosi syvälle ruutuun ja nenukka oli avoinna koko ajan. En ole varma, löysikö Flam esinettä siltikään. Aika alussa se jäi ilmaisemaan jotain mutta jatkoi sitten matkaa. Voi olla, että Flam ei tajunnut nostaa esinettä koska se oli sellaisessa askeleessa, jossa olin vajonnut lumeen polvitaipeeseen asti. Flam jatkoi etsimistä jä tuli tosi nätisti nenä auki risteilemällä takaisin. Lähetin vielä 2 kertaa. Flam käytti nenää hyvin mutta esinettä ei vaan löytynyt. Niinpä hävin viemässä esineen uudelleen, nyt edellisen vieressä olevaan askeleeseen jossa olin vajonnut vaan n. 10cm. Sinnehän se pyrri heti pyyhälsi ja toi esineen aivan täytellisesti luovutusta lukuunottamatta. Kyllä huomaa, että ollaan treenattu eilisen esineruutuilun jälkeen näitä nättejä tuomisia. Vielä pitää treenata tuota paremmaksi mutta kyllä tämä tästä alkaa pikkuhiljaa hahmottua.

Aivan superisti on kyllä pieni pyrriäinen tajunnut esineruudun idean! Siitäkin olen tosi ylpeä että Flam etsi koko ajan omatoimisesti ja muisti koko ajan, mitä oli tekemässä. 4min itsenäinen työskentely kaukana minusta ei meinaan ole sekopäiselle pyrrieläimelle mikään itsestäänselvyys. Aika haastava palveluskoirahan tuollainen vinttipimee-koira on, mutta sitäkin hassumpi ja palkitsevampi treenikaveri! Miulla vaan on vähän hukassa nämä käytännön koulutushommat. Ensinnäkin, ei ole mitään järkeä laittaa esinettä minun askeleeseen, sehän aiheuttaa vaan maavainuisuutta! Toiseksi, jos esine on pakko laittaa askeleeseen, voisi sen laittaa niin matalalle että pyrri jopa ylettyisi siihen. Lisäksi pitäisi miettiä virhemahdollisuuksia vähän enemmän ja miettiä, palkkaanko myös hyvästä etsimisestä vaikka esinettä ei heti löytyisikään.

Tuistin kaukot alkaa olla ihan toiveita herättävällä mallilla. S-m ja m-s vaihtoja pitää vielä treenata runsaasti, samoin kyllä kaikkia muitakin, mutta kyllä nekin tästä pikkuhiljaa etenee.

kuva © Sara Menna

Note to self

2011-02-02T18:04:00.005+02:00

Note to self: jos koira ei osaa jotain, se kannattaa opettaa sille

Esineruutua taas. Ruutu oli n. 40x10m koska jyrkänne tuli vastaan. Esineenä oli penaali. Nyt otettiin metsässä ja heitin esineen. Flam irtosi upeasti taakse ja tällä kertaa se ei edennyt maavainulla, muttei kyllä oikeastaan ilmavainullakaan :) Ihan näön perusteella se löysi esineen. Esineellä se leikki ihan hulluna eikä edes meinannut tuoda sitä minulle ollenkaan.

Joo, tässä taas huomattiin se että koiralle pitää opettaa asioita, ei olettaa että se oppii itsestään Nytpä otetaan projektiksi tuo esineiden nätti tuominen ilman mitään pureskeluja, myös silloin kun Flam on ihan tosi isoilla kierroksilla. Esineen näkemistä pitää myös häivyttää. Ennen esineen tiputtamiseen/apuohjaajan laittamaan esineeseen siirtymistä voitaisiin ottaa yksi toisto, jolla koitan heittää esineen tallaamaani kuoppaan.

Ajattelin myös opettaa Flammalle kuitenkin paikallamakuun myös pää ilmassa, ennen se on ollut pää maassa. Pää ilmassa on läähättämisen kannalta helpompi, ja vaikka inhoankin koiran vilkuilua, voi olla että Flamman on yllättävissä äänissä helpompi vaan katsahtaa siihen suuntaan kuin olla pää maassa. Flamsun ryhdikkyys ei ole kovin hyvä tähänastisissa pää ilmassa-makoiluissa. Flam menee tosi helposti lonkalleen tai sammakkoasentoon. Nooh, treenataan tämä nyt kuntoon ja tehdään makoiluihin vahva signaalikontrolli niin voin miettiä aina tilanteen mukaan, kumpaa makuutapaa käyttää.

kuvat © Sara Menna

Siperia opettaa

2011-02-01T18:50:00.005+02:00

Jee! Eilen onnistui Tuistin s-i-kaukot 100% oikealla tekniikalla 5m päästä! Ylisiistiä! Käytin tosin pientä pakotetta, nimittäin Tuiksin takajalkojen edessä oli kynnys niiden liikuttamisen estämiseksi. Toivottavasti saan tällä tavalla taottua oikean tekniikan neidin kalloon.

Flampulan kanssa tehtiin taas esineruutua. Alue oli n. 35x10m ja otettiin 2 toistoa. Heitin molemmilla kerroilla esineen suurieleisesti alueen takareunaan ja se näkyi hyvin. Esineinä oli musta lapanen ja musta aurinkolasikotelo. Tällä kertaa mitään irtoamis- tai muuta ajatusongelmaa ei ollut mutta Flam eteni aika maavainuisesti, paikansi esineet katseellaan ja tullessa heitteli esineitä ihan hulluna -.-

Tällaisessa tilanteessa pitäisi edetä aika nopeasti ettei jumiuduta mihinkään apuihin, mutta toisaalta taas pitäisi saada tarpeeksi luottamusta ennen seuraavien askeleiden ottamista. Alueen ajattelin suurentaa jo ensi kerralla taas 10x50 metriin vahvistamaan irtoamista. Heittoärsykkeen ajattelin poistaa sillä, että otetaan ensi kerralla treenit metsässä (ollaan nyt tehty aukealla) niin ettei Flam nää heittoa/esineen putoamispaikkaa kokonaan. Sen jälkeen voitaisiin siirtyä fiiliksen mukaan siihen, että minä vien esineen paikalleen tai että apuohjaaja käy heittämässä esineen. Tehdään varmaan sen aikaa näitä esine takareunassa-ruutuja, että irtoaminen on tosi vahvaa. Maavainuisuutta voisin vähentää muuttamalla alueen tallaamistapaa.

Esineillä leikkiminen taas on vähän vaikeampi asia. Flam on juuri niitä koiria, joille treenien ulkopuolinen tekeminen vaikuttaa treeniin enemmän kuin itse kentällä tehdyt asiat. Se nimittäin yleistää asioita tosi rankasti. Kun heittelen Flammalle ulkona lelua, se saa ihan rauhassa leikkiä sillä, ei edes ole ihan pakko tuoda sitä luo. Olen tietysti opettanut noudon treenitilanteessa tosi hyväksi, mutta näillä lelun kaltaisilla esineillä ja pk-eteenmenon kaltaisilla toimintatavoilla Flam palkkaa itsensä esineillä. Tavallaanhan voisin vaan treenata tätä esineruutua, palkkailla tuomisesta tosi suuresti ja toivoa, että tuomisesta tulisi Flammalle palkitsevampaa kuin esineellä leikkimisestä. Toisaalta taas jos odottelen liian pitkään, on esineellä leikittelyä vielä vaikeampi kitkeä. Yksi vaihtoehto olisi käyttää esineitä, joita Flamman on helppoa ja miellyttävää kantaa mutta jotka ei ole kovin kivoja itsessään. Siihen nuo teippirullat oli tosi hyviä, mutta taas tässä opetusvaiheessa haluaisin, että esineet näkyisi vähän paremmin. Vaikiata. Pitää varmana etsiskellä sopivaa esinettä ja samaan aikaan vahvistaa oikeanlaista esineeseen tarttumista ja tuomista kotona. Vinkkejä saa antaa jos niitä takataskussaan kantaa! (joo minusta voisi tulla runoilija)

Taidetaan tehdä kaikki mahdolliset virheet tämän esineruudun kanssa :P Sen siitä saa kun on niin minäminäminä-koirankouluttaja :) Noh, ainakin oppiminen (siis miulla, ei Flammalla) on tehokkainta kun se tapahtuu kantapään kautta.

oisko namuzia? © Riitta Kekkonen

Ei ole kaikki intiaanit kanootissa, ei

2011-01-31T16:56:00.007+02:00

Öh, miksi aina selitän aina nykyään ihan ummet ja lammet tuosta pikkumustasta mutta Tuistuis jää ihan huomiotta? :( Tuistille pitäisi keksiä joku uusi kiva laji että saisi sillekin jotain, mitä treenata kunnolla. Tuistin tokoiluista ei jaksa koskaan kirjoittaa, kun ne on niin jäässä eikä koskaan etene. Eilen ajattelin vihdoin ilmoittaa Tuistin pelastuskoirien rauniokurssille, mutta viimeinen ilmopäivä olikin jo 23.1. Muistin vaan, että se oli tammikuun lopussa.

Flampula on taas oma aivoton itsensä. Samaa tahtia kun pärskiminen on vähentynyt, on Flammalla valot sammuneet vintillä. Idilootin kanssa on nyt otettu taas projektiksi esineruutu. Tänään ja eilen vaan muistuttelin Flamman mieleen että kaikenlaisia esineitä voi ottaa suuhun, niiden pitäisi pysyä suussa ja että ne pitäisi tuoda minulle. Tehtiin myös muutamat esineen etsiskelyt kotona.

Tänään käytiin treenaamassa pellolla lumen keskellä. Esineinä oli 2 erilaista teippirullaa. Haetutin niitä Flammalla pari kertaa lyhyellä matkalla ennen itse esineruudun tekemistä. Tallasin n. 10x50m alueen ja kävin viemässä esineen ruudun takareunaan näyttäen sitä suurieleisesti. Flammalla oli paljon ongelmia irtoamisessa tuolla tavalla. Esine ei näkynyt kovin hyvin ja Flam oli aika pihalla. Yleensä olen aina heittänyt esineen paikalleen, joten Flam on vissiin ehdollistunut siihen heittokaareen. Ainakin niillä toistoilla, kun heitin esineen, Flam toi sen tosi hyvin ja etsi hienosti jos esine oli tippunut minun askeleen tekemään kuoppaan.

Seuraavalla kerralla voitaisiin tehdä niin, että teen 10x40m ruudun alkuun ja laajennan sitä 10x50m:n parin toiston aikana. Voisin aina heittää lelun, ja puussa kiinni olemisen sijaan Flam voisi olla ihan vaan käskyn alla kun heitän lelun paikalleen. Kun (jos) se tajuaa etsimisen tuolla tavalla, voisin ruveta häivyttämään heittoa ja esineen vientiä ylipäänsä. Taidetaan tehdä aika pitkään niin, että esine on ruudun takareunassa jotta Flam tosiaan irtoaisi joka kerta noin kauas. Niin ja kotona voitaisiin treenata itsenäistä etsimistä niin, että lähetän sen kulman takana olevasta huoneesta.

Tuikki, Tuikki, tähtönen © Riitta Kekkonen

Vapaa = syö Tuikku

2011-01-28T19:36:00.006+02:00

Hyvin on juu Flamma oppinut mitä käskyt merkitsee. Oota + käsimerkki = hipsi huomaamattomasti eteenpäin niin kauan kunnes mamma kääntyy katsomaan, vapaa = syö Tuikku, mene vaan = pomppaa mamman eteen ja pysähdy odottamaan namia. Ai miten niin arkikäskyt pitäisi opettaa koiralle?

Tiistaista lähtien Flamma on ollut kotonakin aika lahna (tai siis, innokkaampi kuin mitä Tuis on koskaan mutta Flammaksi äärimmäisen tylsä). Pelkäsin jo että olen maailman surkein koirankouluttaja tai että olenkin saanut kamalan lahnapyrrin. Onneksi diagnoosina oli kuitenkin kennelyskä :) Aivastelu on viikon mittaan lisääntynyt varsinkin ulkoillessa. Toivottavasti tämä menee pian ohi ja saan oman sekopäisen otukseni takaisin. Sitä odotellessa nautin hiljaisuudesta ja pyrrin helppoudesta.

Flampulan kanssa ollaan nyt jätetty tottelevaisuushommat tauolle. En oikein halua tehdä niitä jos Flam ei tee sata lasissa. Lisäksi on ehkä muutenkin hyvä odotella hetki tuon pääkopan kypsymistä, Flam kun on aika hitaasti kehittyvää sorttia. Niinpä tehdään temppuja. Otin vihdoin projektiksi crate gamesit. Hommaa vähän hankaloitti se, että olin käyttänyt häkkiä jo pari kertaa pyrriparan elintilan rajoittamiseen ja pyrripä ei sinne heti halunnut mennä. Kahden naksuttelukerran jälkeen häkki oli kuitenkin Flamman mielestä tosi kiva paikka. Toisena temppuna ollaan jatkettu etutassuilla rummuttamista. Naksuttelin sitä joskus pikkupentuna tuolle mutta jätin sen jossain vaiheessa unholaan. Pitääpä taas pian ottaa söpösiä temppuvideoita!

Flamma on nyt koiranetissäkin lyhytkarvapyrri! Pentupeilaustulokset on myös tulleet.

kuvat © Sara Menna

Taiteilijaelämää!

2011-01-25T19:56:00.017+02:00

Flampula on päässyt nyt siihen ihastuttavimpaan nuori uros-ikään -.- Tuo aina vuorotellen testailee rajoja ja on maailman kilteintä ja jopa herkintä koiraa. Viikonloppuna Flam oli ihan kamala. Se karkasi minulta 2 kertaa. Ensimmäisellä kerralla se karkasi räkyttämään toiselle koiralle ja toisella kerralla räkyttämään juokseville pikkupojille. Kun sitä yritti ottaa kiinni, se vaan juoksi innoissaan karkuun kunnon lälläslää -ilme päällä -.- Se haukkui muutenkin ihan kamalasti ja oli erittäin röyhkeä kaikessa. Sen jälkeen se taas on ollut maailman kilteintä pikkukoiraa.

Tänään käytiin sisätreenaamassa aika isolla porukalla. Tilaa oli aika vähän ja ääntä paljon. Silloin Flamma pisti herkkisvaihteen päälle. Se on ollut sata kertaa aiemminkin kaiken maailman agi- ja tokokisoissa turistina eikä koskaan paineistunut siellä ja tehdessä ei ole edes huomannut muita ihmisiä/koiria. Nyt se kuitenkin läähätteli paljon ja tehdessä teki pienemmällä draivilla kuin normaalisti. Ei sillä toimintakyky tai keskittyminen minuun millään tavalla kadonnut mutta olipahan vaan tosi epänormaali Flamma.

Estehyppy sujui tosi kivasti. Liitin siihen nyt jo loppuosankin. Se on oikeastaan tosi jees. Ainakin siihen verrattuna, että en juuri tämän enempää tahdo sitä liikettä treenata näin nuoren elukan kanssa. Paikallamakuussa taas Flammaa vähän jänskätti kun vieressä haukkui toinen koira. En oikein tiedä, kannattaako tässä vaiheessa jättää paikallamakuut vaan treenaamatta, tämä jännääminen on kumminkin niin selkeästi ikäjuttu. Vai kannattaisikohan vaan tehotreenata sitä nyt noissa kaikissa Tuiksin kisoissa ja tehdä kotona kaiken maailman ylihäiriömakuita. Paikallamakuu noissa jännissä paikoissa on sille selkeästi vaikeampi niin, että minä seison paikallani kuin esim. niin että minä kierrän Flammaa tai pompin sen vieressä. Silloin sen on keskityttävä paljon intensiivisemmin siihen, ettei sinkoa luokseni. Silloin se ei ehdi miettiä muita koiria.

Suureksi ihmetykseksi Tuis teki hallissa kaiken tosi innolla! Ollaan oltu Tuikun kanssa tuolla hallissa pari kertaa ennen ja silloin Tuis jännäsi liukasta lattiaa aika paljon. Lisäksi tuis paineistuu herkästi toisten koirien haukkumisesta ja muusta uhkaavan oloisesta häiriöstä. Tuis teki kuitenkin tosi kivaa seuraamista ja yllättävän upiat luoksarit! Viimekertaisesta ennakoinnista ei ollut tietoakaan. Tuis oli jopa aivan liikuttavan innokas. Supersöpö. Se on niin symppis kun sen voi tunkea mihin tahansa ahtaaseen tilaan ja se vaan on siellä mukisematta eikä edes kysele, että onko sinne pakko mennä.


















Kolme grammaa hasista on päiväannoksein
amfetamiinia muutama viiva livahtaapi yksintein
lähdenpä tästä nappaamaan parisenkymmentä
tuoppia kun janottaa näin yösyömmellä

Liikaa, vain vähän liikaa on riittävä annokseni
liikaa, vain vähän liikaa mä tartten ravinnokseni
taas kohtuuttomasti täytyy pian rakastuu

Päivät pannaan aamulla pulkkaan oli sitä lunta eli ei
pulkalla Plutoon painellaan, ei kelpaa rillumarei
kokaiini, LSD, ecstasya, juu
aina raikas Koskenkorva välipalana maistuu

Liikaa, vain vähän liikaa mä sieniä napostelen
liikaa, vain vähän liikaa mä rauhoitun pillerien kanssa
joka yö kun liikaa minä rakastun

Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison
taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on
taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John
taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa
ja lumi peittää maan

Huomenna täytyy jostain hoitaa ripeästi valuuttaa
apurahat juoksee nopeammin kun rokkari raahustaa
lasten säästöpossut täytyy avata vasaralla
tai kylttyyri kykkii housut kintussa pusikossa paskalla

Liikaa, taas tunnen karmivan kriitikon ahdistavan
liikaa, se vaatii liikaa mun pieneltä sielultani
taas kohtuuttomasti täytyy pian rakastuu

Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison
taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John
taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on
taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa
ja lumi peittää maan

kuvat © Sara Menna, lyriikat Ismo Alanko

Kyllä kannattaa!

2011-01-23T10:59:00.006+02:00

Heti saa paljon enemmän aikaan kun ottaa tokoromppeet mukaan lenkeille! Valitettavasti minun rakas naksutin päätti eilen etsiä paremman elämän Viikistä, joten pitää pärjätä hetki ilman. Huomenna käyn ostamassa vaikka viisi samanlaista naksua mutta tänään ei voida siis mitään pikkujuttuja viilailla.

Käytiin eilen iltasella tekemässä pientä maahanmenotreeniä Tuistin kanssa. Tein kaiken maailman maahanmenoleikkejä, esim. maahanmenemistä ennen kuin heitän lelun, maahanmenoa samalla kun heitän lelun ja maahanmenoa Tuiksin juostessa lelulle. Tuis paineistui vähän leikin loppuvaiheessa jostain syystä, mutta maahan se meni hienosti. Tänään otettiin ennen ruututreeniä yksi maahanmeno samalla tyylillä. Itse ruudussa Tuis meni ekalla käskyllä maahan mutta jätti kyynärpäät ilmaan. Kyynärpäät meni alas toisesta käskystä. Vielä pitää siis jatkaa maahanmenotreenejä mutta kyllä tämä tästä. Nyt pitäisi vielä saada se tunnarikin kasattua jollain tapaa niin voitaisiin jopa haaveilla voittajan kokeesta.

Flampiaisen kanssa ollaan nyt lisätty seuraamisen kestoa. Nyt sujuu 30-40 askeleen seuraamiskaaviot sekä pelkkänä suoraan kävelemisenä että kaiken maailman askelsiirtymiä sisältäen. Juoksussa tiiviys ei ole niin hyvä kuin hitaassa/normaalissa käynnissä. Sitä pitää hinkuttaa sitten kun saadaan uusi naksu. Lisäksi pitää siirtää nämä pidemmätkin pätkät taas kuppipalkalle.

Muutama luoksarikin otettiin. Flam tulee tosi hyvää vauhtia mutta jarruttaa vähän liian ajoissa. Ihan hyvä siis että treenataan ulkona, tuo jarraaminen johtuu luultavasti liukkailla sisälattioilla treenaamisesta.

kuvasia eiliseltä © Riitta Kekkonen

Ole rohkea. Sano ei sisätokoilulle.

2011-01-22T15:02:00.018+02:00

No niin, tästä lähtien lupaan käydä vähintään kerran päivässä jäädyttämässä sormiani ulkotokoilun merkeissä! Mieluiten voitaisiin tehdä ihan kaikki tokojutut ulkona, ei se nyt niin iso homma ole köyttää toinen elukka hetkeksi puuhun ja tehdä jotain tokohommia toisen kanssa. Sitäpaitsi millä tahansa kuntopolulla on enemmän tilaa kuin meidän olohuoneessa. Nyt ei mennä mihkään kyllä se kotona osaa-vaiheeseen pelkän laiskuuden takia!

Tänään suunnattiin Viikkiin kera Riitan ja Fiilis-collien. Viikissä törmättiin sitten sattumalta Saraan, Topiin ja Pessiin joten saatiin kunnon eläintarha aikaan. Fiilis oli jotenkin tosi hyvän tuoksuinen narttu, joten Flam ja Pessi oli koko ajan sitä liehittelemässä -.- Hassua, ei Flamma vaan Ronja-pyrrin kanssa ollut noin rasittava. Juuri tämän takia halusin alunperin nartun. No joo, on nartutkin rasittavia hormonivaihteluineen ja juoksuineen.

Matkan varrella tehtiin pientä tokohommaa. Kentällä oli lunta aika paljon, joten oli aika hankalaa treenata. Tuiksi teki yhden ruudun. Tuis meni ihan hyvään paikkaan ja hyvällä vauhdilla mutta maahanmenoon tarvittiin 3 käskyä. Lisäksi Tuik meni ensimmäisestä maahan-käskystä istumaan. Pitää tarkistaa sääntökirjasta kuinka paljon siitä lähtee pisteitä. Kolmesta maahanmenokäskystä tuo liike nyt ainakin nollaantuu, joten sille pitää ehdottomasti tehdä jotain. Nyt se laiskuus pois minusta!

Flampiaisen kanssa tehtiin yksi eteenmeno n. 45m matkalta. Oli tosi hieno, tosin Flam ei hae vielä omatoimisesti perusasentoon ennen lelulle sinkoamista.

Flamman kanssa yritettiin tehdä vähän seuraamishommia, mutta Flam oli tosi kierroksilla ja haukkui 2 kertaa! Mikä possu! En voi sietää haukkuvia koiria. Okei, tiesin että pyrrit on haukkuherkkiä mutta pienenä Flamman kanssa tehtiin paljon töitä haukkumattomuuden eteen. Nyt pitää selvästikin aloittaa hiljaaolemistreenit uudestaan. Lenkin lopussa tein vielä vähän seuraamista, ja se sentään oli tosi hyvää! Nyt vaan kasvattelemaan seuraamisen kestoa.

Otettiin myös pari viestipätkää. Lähetyksiä oli 7 ja pisin matka n. 100m. Muut koirat oli kiinni matkan varrella joten Flam sai harjoitella niiden ohittamista. Flam oli hirmu nopea ja taitava. Yhdessä lähetyksessä Flamma yhtäkkiä pysähtyi juuri ennen saapumista Saran päähän. Ollaan tehty kaikki pätkät ilman taukoja välissä, joten minusta tuntuu, että Flam yksinkertaisesti unohti, mihin oli juoksemassa :P Ensi kerralla Saralla saa luvan olla parempia nameja kuin minulla ja voitaisiin pitää lyhyt mietiskelyhetki ennen jokaista lähetystä.

kuvasia © Sara Menna

Töks-pom-pyii

2011-01-21T09:48:00.007+02:00

Otsikon mukaisesti ollaan jatkettu Flampulan kanssa tänään tokohyppyä. Nousee ihan virne naamalle kun yrittää harrastaa vakavamielistä koirankoulutusta ja käskee koiran istumaan sanomalla"töks", hyppäämään sanomalla "pom" ja seisomaan sanomalla "pyii" :) Lisäksi herra truu pk-koiralla on eteenmenossa niinkin katu-uskottava käsky kuin "liitää". Olen jo päättänyt, että seuraavan pyrrini nimeksi tulee Kipinä ja agiradalla haltuunotot tapahtuu huutamalla "kipikipikipikipi!"

Joka tapauksessa Flamman tokohyppyyn on nyt liitetty alkuosa. Se on aika vapaamuotoinen ja palkkasin myös varastamisista. Minkäänlaista signaalikontrollia ei olla vielä nimittäin hypylle tehty joten Flamma pysyy paikallaan vain käsimerkin voimalla. Kokeilin kerran huvikseni seisomaan pysäytystä mutta aika odotetusti Flam tipahti heti käskystä maihin. Jostain saattaa huomata että a) olen laiska opettamaan signaalikontrollia ja b) ollaan tehty pelkkiä maahanmenojuttuja viimeiset pari viikkoa. Eli ennen hypyn jälkeisen seisomisen opettamista pitää palautella ensin seisomista yleisesti mieleen.

Eilen jaksoin kerrankin tehdä Flamman kanssa ylläpitotreeniä ja tein yhden maahanmenosta luoksetulon ja pari hyppynoutoa. Kumpikin on ihan kunnossa edelleen. Hyvähyvä.

Seuraamishommia ollaan myös jatkettu. Ollaan otettu askelsiirtymiä kuppipalkalla. Flamma on niin supersöpönski tuolla kuppipalkalla, se on niin intona. Silmät sillä avautuu ihan lautasen kokoisiksi ja sen päässä on vain yksi ajatus: RUOKAA! Askelsiitymät toimi tosi kivasti myös tällä tavalla mutta muutaman suoran seuraamisaskeleen jälkeisessä täyskäännöksessä pyrrin aivot sai hetkellisen toimintahäiriön ja se oli ihan valmis sinkoamaan kupille. Silloin Flam katsahti kuppia sekunnin mutta sitten tajusi virheensä ja jatkoi taas silmät lautasina-seuraamista. Tätä voitaisiin vielä vähän hinkuttaa ennen seuraamismatkan lisäämistä.

Kaikki varmaan arvaakin että mitä ollaan Tuistin kanssa tehty ja kuinka on mennyt :P

Tuis-parka pyrrihyökkäkysen kohteena © Sara Menna

Ei kynsien viilausta

2011-01-19T10:12:00.005+02:00

...vaan sitä toista viilausta on meillä harrastettu viime aikoina. Nimittäin toko-viilausta. Tuiksin kanssa ollaan tehty jotain niinkin uutta ja ihmeellistä kuin kaukoja. Ja ne - yllätys, yllätys - ei toimi. Äh, okei positiivinen asenne! Kyllä ne joka kerralla etenee ihan hilppusen, kyllä se Tuiksi ne oppii siihen mennessä että se täyttää 10.

Flampulan kanssa ollaan tehty tokohyppyä. Rakensin hienoja esteitä pistämällä pelilaatikkoja syrjälleen vierekkäin. Oli aina tosi hauskaa kun joku niistä kaatui ja kaikki nappulat oli pitkin olohuonetta ja Flam niitä heti mutustamassa. No joo, joka tapauksessa naksuteltiin 3 treenikertaa ja joka kerralla oli vähän korkeampi este. 40cm oli korkein. Perusasennosta ei otettu hyppyä kertaakaan mutta muuten vaan istumisesta tai sohvalta istumisesta tehtiin. Tehtiin joka kerta eri kulmasta/etäisyydeltä. Jätetään tämä nyt hautumaan ja liitän perusasennon + liikkeen loppuosan joskus myöhemmin.

Ollaan viilattu myös seuraamisen paikallakäännöksiä ja peruuttamista. Paikallakäännös vasempaan alkaa olla aika kiva ja peruuttaminenkin alkaa luonnistua. Pitäisi varmaan tehdä paikallakäännöksiä myös oikealle. Eihän Flamman oikeastaan tarvitsisi näitä osata koska minulla tuskin riittää kiinnostus kouluttaa toista tokokoiraa avoa pidemmälle. En kuitenkaan jaksa nyt tehdä mitään pitkäkestoisia juttuja ja varmaan nämä harjoitukset on ihan hyviä oikean seuraamispaikan hahmottamiseenkin.

Paikallamakuutakin ollaan hieman jatkettu. Minä ja kämppikseni saadaan tehdä käytännössä mitä vaan häiriötä eikä pyrri nouse. Nyt pitäisi varmaan tehdä sellaista, että kosken pyrriin paikallamakuun aikana. Samaa voitaisiin tehdä myös perusasennossa luoksepäästävyyttä varten. En haluaisi että Flam edes katsahtaa tuomariin luoksepäästävyydessä.

Ärsyttävää. Flamman rodunmuutoskaavakkeessa lukee: siirretään rodusta Pk Pyreneittenkoira rotuun Lk Pyreneittenkoira. Luulisi että kehäsihteeri tietäisi, minkä rodun sihteerinä toimii -.-

Päivitin Flampulan omaa sivua. Ilmoitelkaahan jos se näyttää jotenkin hassulta! Ja jos joku tietää, miten tuon sivun otsikon (Flamma punaisella) saa keskitettyä muun tekstin tapaan niin kertokaa ihmeessä!

Tältä meidän lenkit normaalisti näyttää © Sara Menna

Miss Suomi 2011! Ei kun...

2011-01-16T17:01:00.006+02:00

Flampula kävi tänään ensimmäisessä näyttelyssään. Se oli oikein hyvä fifi, alun "täällä on koiria joka puolella!"-läähättelyn jälkeen Flams oli ihan lunkisti. Rotu saatiin vaihdettua vaikka jouduinkin itse ravauttamaan koiraa yhden kierroksen ennen kuin saatiin lupa osallistua lyhkäsiin. Se oli ihan kamalaa! Onneksi kaverini ja pelastava enkeli Nea suostui esittämään himpulan rotukehässä. Flampula käyttäytyi yllättävän fiksusti, mitä nyt pöydällä vähän oli pihalla ja esitteli hienoja paikallamakuutaitojaan tuomarin kirjoittaessa arvostelua. Tällaista kommenttia saatiin, tuomarina Johan Juslin.

Hyvät pään mittasuhteet. Vahva sukupuolileima. Hyvin kannetut korvat. Hyvä raajaluusto. Etuosa ei riittävän kiinteytynyt. Hyvä rungon malli. Riittävät takakulmaukset. Liikkuu hyvin sivusta. Runkoturkki ei parhaassa kunnossa. ERI JUK 1

Eli ilmeisesti se näyttää koiralta ja vieläpä pyrriltä. Kaiken kukkuraksi se näyttää urospyrriltä. Hyvähyvä. Minä kun luulin, että minulle on vahingossa myyty apina. Osaako kukaan sanoa, mitä tarkoittaa se, ettei etuosa ole tarpeeksi kiinteytynyt? Varmaan pitää käyttää sillä kiinteytysvoidetta ja ab-tronickia ennen seuraavaa näyttelyä? Ei kun... Karvajuttu varmaan tarkoittaa sitä, että Flampulan karva oli aika pehmeää. Harjasin sitä vähän liian innokkaasti tänään ja se muuttui aika pehmeäksi :P

Sekametelisoppaa

2011-01-14T19:17:00.006+02:00

Kirjoitusinspiraatio on nyt taas jossain ihan muualla. Nooh, joka tapauksessa ollaan tällä viikolla lähinnä tehty tottelevaisuutta ja lenkkeilty. Tiistaina käytiin Marian ja ihanan pk-pyrri Ronjan kanssa metsälenkkeilemässä. Ah, Ronja on niin supersöpö! Sellainen pieni pyrrimäisesti häsläävä kiiturieläin :) Kävin myös moikkaamassa Marian toista pyrriä, lyhkästä Celoa. Celokin oli aivan älyttömän ihana otus, herra sulatti sydämeni ihan täysin. Ah, taisin päätyä maailman parhaaseen rotuun. Pyrri sopii tähän kotiin kuin nenä päähän!

Flampulan kanssa ollaan treenattu noutoa ja merkkiä. Noutoon rakensin palautuksen kuntoon. Merkkiä ollaan tehty ihan vaan sen takia, että kun yritin naksutella ihan vaan jotain temppua, Flam tarjosti heti merkkijuttuja.

Tänään käytiin treenaamassa tokoa Lean ja bc-Zeron kanssa (ihanaa saada koulusta treeniseuraa! Ja ihan parasta että kun tunneilla tulee tylsää, voi ruveta höpöttämään vieruskaverin kanssa koirankoulutuksesta :D). Flampulan kanssa tehtiin seuraamista, eteenmenoa ja noutoa. Seuraaminen oli kivaa, tosin minun pitää ruveta treenaamaan kestoa vähän järjestelmällisemmin. Nyt pyrriäisellä meni kaasupoljin aika lailla pohjaan aina kun käännyttiin seuraamaan namikippoa kohden.

Eteenmenoa yritin ensin tehdä ihan kentän päästä päähän (n.50m) mutta Flampula ei tajunnut missä lelu on. 20m päästä toimi kivasti ja seuraavalla toistolla saatiin tosi hieno eteenmeno 50m päästä.

Noutoa yritin tehdä 1kg kapulalla. Olisi selvästi pitänyt treenata sitä kotona ennen kuin menee kapulan kanssa uuteen paikkaan. Nyt Flam kyllä toi kapulan, mutta oli ihan kysymysmerkkinä koko ajan. Kotona kokeiltiin uudestaan ja toimi jo paljon paremmin, tosin rikoin hienon, uuden noudon alkuosan pyytämällä Flamman takaisin kun se noutamisen sijasta bongasi kerran namun lattilata. Voitaisiin jättää tuo 1kg kapula vaikka nyt hautumaan, Flampula on kumminkin vasta niin lapsi ja kapula painaa kymmenesosan koko elukan painosta. Sitäpaitsi sen tarvitsee osata noutaa 1kg kapula vasta viestin kakkosluokassa. 650g kapula on aika passeli treenikapula tällä hetkellä.

Tuiksin kanssa otettiin ruutu Lean tekemänä kahdesta suunnasta. Ruudussa oli lelu molemmilla kerroilla. Tuik eteni molemmilla kerroilla ihan hyvin, tosin ensimmäisessä toistossa Tuik lähti juoksemaan tosi vinoon. Kyllä se oikeasta reunasta loppujen lopuksi juoksi sisään, mutta en jaksa uskoa että Tuik olisi muuttanut kurssiaan sen takia, että ymmärtäisi mitään tötsien päälle vaan siksi, että huomasi lelun.

Tehtiin myös luoksaria joka oli ihan odotetustikin hajalla. Ekoilla kerroilla Tuik ennakoi pysähdystä ja meni vieläpä istumaan. Otettiin muutama läpijuoksu ja sitten saatiin luoksareita kivoilla stopeillakin. Vähän se Tuiksi aina valuu, mutta se on vaan Tuiksi. Seisomiseen voisi ottaa suullisen käskyn, siitä voisi saada vielä vähän täpäkämmän.

Kentällä ei ollut mitään kunnon koirankiinnityspaikkaa, ja Tuik ei pysynyt kiinni lumikökkäreessä, toisin kuin Flam. Niinpä Tuik sai harjoitella melkein koko treenien ajan paikallaistumista. Aikaa sille taisi tulla yhteensä varmaan 45min.

Illasta käytiin Saran ja otusten kanssa agiliitämässä. Flampulan kanssa tehtiin vähän putkikulmia ja tosi avonaista kujaa. Putkeen Flam hakee jo aika kivasti ja kujahommatkin sujui hyvin. Lisäksi Flampulan agihalliasenne vaan paranee paranemistaan! Se leikkii ihan eri intensiteetillä hallissa kuin muualla, vaikkei muuallakaan mikään lössykkä ole.

Edit// 15.1 Kuvaset © Sara Menna

Pedot jotka tottelevat käskyjä

2011-01-08T13:18:00.006+02:00

Tuiksin kaukoihin saatiin vähän lisävinkkiä viimeksi ja ollaan nyt testailtu niitä ahkerasti. Yksi idea oli treenata niin, että Tuikun takajalat on kynnyksen edessä ettei ne pääsisi liikkumaan. Odotetusti Tuik otti hieman painetta tällaisesta pienestäkin pakotteesta mutta jollain tapaa se taisi silti saada jotain uutta ymmärrystä takajalkojen paikallaan pitämiseen. S-i:hin saatiin sellainen vinkki, että tehtäsiin sellaista, että Tuik ei menekään seisomasta istumaan vaan seisomasta orava-asentoon. Sitten sen olisi pakko pitää takajalat paikoillaan. Tuis oli aika pihalla koko tehtävästä. Ollaan jankutettu niin pitkään noita muutamaa asentoa että orava-asentokäsky sai Tuiksissa aikaan vaan istumisen ja kysyvän katseen. Jollain tapaa tämä kuitenkin lopulta auttoi ja s-i:t toimi ihan hyvin.

S-m:n saatiin vinkiksi tehdä puolittaisia seisomaannousuja maasta että lihakset vahvistuu. Näitä siis niin, että koira ei missään vaiheessa seiso suorilla jaloilla vaan mennään nopeassa temmossa ylös ja alas. Tätä ei vielä keritty testaamaan. S-m:n suurin ongelma ei luullakseni ole lihaksissa vaan siinä, että kun Tuik nousee istumasta seisomaan, sen jalat on liian supussa jotta se voisi mennä hissinä maahan. Niinpä sen pitää liikuttaa jotain jalkoja että saa asennon leveämmäksi. Se ei ole vielä ymmärtänyt, että haluaisin sen siinä liikuttavan etujalkoja, en takajalkoja.

Flampulan kanssa ollaan noutoiltu aika urakalla. Eilen otettiin hyppynoutoa ekaa kertaa. Otettiin 10cm hypyllä yhteensä 3 toistoa, kapuloina sekä 400g että 650g puukapulat. Olin ihan yllättynyt, kuinka hyvin sujui! Noutoa ei olla ylipäänsä tehty pitkään aikaan. Sitäpaitsi kerran esineruutua tehdessä Flam ei millään osannut hypätä esine suussa tiellä olleen puunrungon yli. Nyt otin ensiksi muutaman pidon, sitten noudon ihan minun vierestä, sitten noudot molemmilla kapuloilla tuolin selkänojalta ja lopulta hypyn kanssa. Siinä ei ollut sitten tasan minkäänlaista ongelmaa! Ah, ihanaa. Flamsun ote oli hyvä, eteentulo on hyvä ja vauhti kumpaankin suuntaan aivan erinomainen. Loistolapsi se on.

Tänään kävin ostamassa 1kg ja 2kg noutokapulat. Jess! Pääsee niitäkin treenaamaan. Ahh, kaikki koirankoulutustavarat on niin ihania! Niitä voisi vaan hypeltää ja ostaa ja ostaa ja ostaa. Uusia kapuloita ei olla vielä ehditty testaamaan vaikka noutoa tänään treenattiinkin.

Flamman nouto on tähän mennessä näyttänyt suunnilleen tältä. Eli alkuosaa siinä ei ole ollut ollenkaan mukana. Siihen tehtiin tänään muutos. Naksuttelin ensin istumassa pysymistä, sitten istumassa pysymistä ja kontaktin ottoa kun heitin nameja maahan. Hetken päästä otettiin noutoa ja siinä samassa meillä olikin valmis, hieno alkuosa noutoon :) Voi miten elämä onkaan helppoa Flamminkaisen kanssa.

Käytin paikallaistumista myös tokon luoksarin treenaamisessa, tuo kun on kovasti yrittänyt lähteä seuraamaan jos minä seisoin sen sivulla. Nytpä meillä on ainakin hetken aikaa ehjä tokoluoksarikin :)

Avo-kaukoa © Sara Menna

Täyskäännös, mars!

2011-01-07T18:52:00.003+02:00

Juoksarit ei toimi. Kiitorataa ei saatu rakennettua logistisista syistä. Oli pakko treenata samalla systeemalla kuin ennen. Flam hyppäsi aika ronskisti monta kertaa ja juoksi laudan vieressä tai hyppäsi laudan päästä pois. Vain ihan laudan päästä palkkaamalla onnistui. Taidetaan jättää tämä juoksaritapa nyt hautumaan. Olosuhteet treenaamiseen on vaan niin huonot. Sen sijaan minulla on virinnyt ihan oma hajatelma juoksarien opetuksesta. ;) Jos ei sillä onnistu niin opetan tyhmät 2on2offit.

Apinahiiri © Sara Menna

Too much information

2011-01-06T15:45:00.008+02:00

Ollaan tässä vähän tokoiltu ja tottisteltu. Tuiksin ruutu on nyt siinä vaiheessa, että Tuik osaa mennä sinne vähintään rohkaisukehotuksen avulla. Ruudussa Tuik menee AINA istumaan ekasta maahanmenokäskystä ja vasta toisella kerralla neiti suvaitsee mennä maahan. Treeniä, treeniä.

Tuikun kaukot ehkä etenee. Mutta edelleen puuduttavan hitaasti. Aina alkutreenistä s-i ja i-s toimii jopa kolmen metrin päästä mutta lopputreenistä s-i toimii vaan nenästä vetämällä. Voisikohan syynä olla se, että tuik joutuu tuossa käyttämään jotain sellaisia lihaksia, jotka ei ole sillä vielä tarpeeksi vahvat? No, joka tapauksessa pitää näemmä tehdä muutama lyhyt treeni yhden pitkän sijaan. S-m on selkeästi tuleva ongelmaliike. Siinä Tuikulla tulee jäämään helposti kyynärpäät ylös. Lisäksi se ei toimi jos Tuik muuten vaan seisoo, vaihto on hyvä vaan jos Tuik on juuri noussut maasta seisomaan.

Flampulan kanssa ollaan tehty vähän kaikkia tottelevaisuusjuttuja. Jotenkaan ei nyt nappaa tämä tokon kisoja varten treenaaminen vaan huvittaa opettaa aina yksi liike kuntoon ja sitten jättää se unholaan :) No, saapi nähdä miten edetään. Ihan hyvin voidaan pitää kaikki tottelevaisuusjutut ihan aktivointihommina ja treenata vaan kunnolla agia ja viestin maastoa.

No joo, mutta ollaan kumminkin tehty paikallamakuuta. Aloitin sen opettamisen alusta koska se on nimenomaan yksi niistä liikkeistä, jonka olen jättänyt unholaan sen jälkeen kun 4min kotona sujui :P Toisin sanoen Flam ei osaa sitä enää pätkääkään. Tänään tehtiin kotona sekä piilossa, nenä koiraan päin että selkä koiraan päin, max 40sek. Kivasti toimi. Eilen tehtiin ohjaajahäiriömakuita, eli minä pompin, juoksin, ryntäilin Flamman takaa ja sen sellaista. Maahanmenon ja seisominen Flam sekoittaa erittäin iloisesti. Noo, tartutaan siihen joskus myöhemmin.

Tänään oli tarkoituksena treenata kentällä seuraamista kuppipalkalla mutta kaukopalkka on vähän kadonnut Flamman päästä. Ollaan nimittäin tehty pari kertaa hyppytekniikkajuttuja ja siinähän Flamman pitää katsoa suoraan eteenpäin ennen kuin sen saa päästää hyppäämään (tai siis, tässä tapauksessa laukkaamaan). Flamsun kanssa pitää siis treenata kuppipalkkaa taas vähän alusta ja palkata ihan vaan siitä, että se hakeutuu perusasentoon. Hyppytekniikkahommiin voisin keksiä jonkun ihan uuden lähetystavan ettei tämäntyyliset ongelmat toistu.

Tehtiin myös yksi eteenmeno kentällä. Matkaa oli niin paljon kuin kentällä oli tilaa, veikkaisin että n. 35m. Pyysin Flammaa tulemaan perusasentoon ja annoin sen sitten singota lelulle. Hyvin toimi. Pitäisi vaan ruveta miettimään, kuinka saan Flamman maahan täydestä vauhdista.

Flamma-the-epätokokoiran kanssa ollaan myös aloiteltu merkkiä. Ollaan ihan vaan tehty sellaista, että Flam hakeutuu seisomaan suoraan minua vastapäätä merkin ollessa meidän välissä. Hyvin on toiminut mutta taidetaan jättää tämä silti hautumaan :P

Oi ja Flamman liikkeestä maahanmenosta luoksetulo on aivan upia! Maahanmeno on super, Flam odottaa tosi täpinöissään mutta ei silti varasta, se kiitää täysillä luo ja sillä on aivan loistava eteentuloasento. Se on varmaan ainoa liike noudon lisäksi jonka voi luottaa olevan aina kasassa :) Vielä.

kuva © Sara Menna

Hyp... siis juoksukontaktit

2011-01-04T15:31:00.007+02:00

Hurraa! Osasin jättää Tuikun yksin ja menin vaan Flamman kanssa agittamaan! Olen ihan hirmu huono jättämään toista koiraa kotiin kun menen pitämään hauskaa toisen kanssa. Märkä kirsu, anova katse ja pyrrin tapauksessa mahdoton ovestatunkeminen. Ei niitä voi vastustaa. Siinä sitä sitten aina kärsitään kahden eri suuntiin tempovan elukan kanssa ja katsotaan kuinka Flam tekee pyllynaamaiskuja Tuikulle ja Tuik ottaa tehtäväkseen syödä Flamman. Tällä kertaa kuitenkin onnistuin. Tuikun kanssa oli pakko mennä hiihtämään heti kotiin tultuani ettei eille tule paha mieli.

Muttamutta. Flamsun juoksarit. Flam joko hyppää kokonaan laudan päästä tai sitten hyppää niin, että sen etutassut osuu kontaktille. Osaako joku fiksumpi kertoa mitä noista kannattaa palkata tai jotain ratkaisuehdotuksia tähän? Voisihan Flamsulle opettaa sellaiset juoksarit, että nimenomaan sen etutassut koskee kontaktille mutta noh, onkohan siinä mitään järkeä?

Esteitä Pamsu ei ehkä osaa, mutta asenne sillä ainakin on oikea! Se pääsi karkaamaan minulta ennen juoksarointia ja mitäs pyrri? No tietysti sinkoilee täysillä ympäri hallia, raatelee minun lapasen ja pomppii ympäriinsä raivopäissään. Eli agilityn syvimmän olemuksen se on ainakin ymmärtänyt!

Sk8er boi

2011-01-03T16:59:00.008+02:00

He was a boy.
She was a girl.
Can I make it anymore obvious?
He was a punk.
And she did ballet.
What more can I say?
He wanted her.
She'd never tell.
Secretely she wanted him as well.
And all of her friends
Stuck up their nose.
And they had a problem with his baggy clothes.

He was a skater boy she said see ya later boy.
He wasn't good enough for her.
She had a pretty face but her head was up in space.
She needed to come back down to earth.

Five years from now she sits at home feeding the baby she's all alone.
She turns on TV and guess who she sees.
Skater boy rocking up MTV.
She calls up her friends.
They already know
And they've all got tickets to see his show.
She tags along, stands in the crowd .
Looks up at the man that she turned down.

He was a skater boy she said see ya later boy.
He wasn't good enough for her.
Now he's a superstar slammin on his guitar to show pretty face what he's worth.

Mehujäänsyöntiretki

2011-01-02T13:04:00.006+02:00

Ihanaa! Flamminkainen ei reagoinut rakettien paukkeeseen millään tavalla uutenavuotena! Aika reaktiivinen haukku tuo on enkä ole uskaltanut vielä treenata mitään ampumisia pk-hommia varten. Se on vielä niin lapsi. Ilmeisesti ei siitäkään tarvitse enää kantaa huolta. Ihan normaalisti tuo pihalla huiteli vaikka jouduttiin klo 23 aikaan vielä menemään pissalenkille.

Tänään käytiin treenaamassa agia, viestiä ja tokoa. Tuis oli agissa superhidas mutta leikki hyvin lelulla radan jälkeen. Kohtalon ivaa?

Flamminkaisen juoksarointi toimi tänään paljon paremmin kun tehtiin laudalle paremmat kaivaukset. Pystyin palkkaamaan kaukaa ja hypyt ei olleet enää mitään loikkia taivasta kohti vaan pitkiä, takajalat yhdessä ponnistettuja askeleita. Sara toimi meidän henkilökohtaisena naksuttelijana :) Toinen ja viimeinen toisto on videolta katsottuna tosi hyviä, mutta vaan viimeinen toisto sai arvoisensa palkkauksen. Toinen toisto sai ihan normipalkkauksen. Ensimmäinen toisto näyttää videolla hypyltä mutta kentällä se näytti juoksulta. Niinpä siitäkin tuli palkkaa. Kolmas toisto oli juoksu. Neljännessä Flam juoksi laudan vieressä, siitä ei tullut palkkaa. Viides toisto oli hyppy josta en palkannut. Nämä juoksarit valmistuu varmaan vasta joskus vuonna 3000 kun aina tulee palkattua miten sattuu :P Noo, ainakin nyt on sellainen olo että juoksarit saattaa joskus valmistua, vaikkakin vasta silloin vuonna 3000.

Flampula oli tosi taitava viestieläin! Se muisti tosi hienosti että viestissä on tarkoitus pinkoa ohjaajien välillä. Matkaa oli joku 50m pisimmillään, ihan vaan muistiin palauttelu oli siis kyseessä. Keväällä pitää siirtyä treenaamaan enemmän metsissä, tänäänkin tehtiin ihan vaan kävelypolulla.

Tusitin kanssa tokoltiin ruutua. Tuis juoksi hyvin ruutuun mutta siellä rupesi haistelemaan ja sitä oli vaikea saada maahan. Siihen pitää keksiä joku kikka. Tein uudenvuodenlupauksen, että ainakin yritän opettaa Tuikulle voin liikkeet kuntoon ensi vuonna, joten pitää ryhdistäytyä näiden ikuisuusongelmaliikkeiden kanssa.

Flampula teki vähän jääviä ja ruutua. Molemmat oli odotetusti ihan unohtuneet. Kotona ollaan keskitytty pelkkään skeittaamiseen Flamman kanssa.

Tuistin kanssa ollaa jatkettu kotona lähinnä voi-kaukoja. Seisomaan nouseminen toimii mistä tahansa asennosta "jo" 2m päästä. S-m on superhidas ja Tuik tekee sen tosi helposti väärin. Joudun laittamaan käden melkein lattiaan asti käsimerkkinä. S-i on myös hidas, Tuis liikuttaa takajalkoja tosi herkästi ja joudun antamaan voimakkaan käsimerkin.

Kontaktiongelmaiset pedot

2010-12-31T13:10:00.005+02:00

Käytiin taas vähän agiliitämässä. Flampulan juoksukontaktointi ei ihan onnistu, se juoksee vaan jos sen melkeinpä ohjaa lelulla lautaa alas -.- Muuten se vaan hyppää. Tässä tilanteessa pitäisi varmaan ottaa hurjasti askeleita taaksepäin ja treenata massa olevalla, ohuella laudalla. Mutta mistäs ihmeestä minä sellaisenkin revin, missä sitä pidän ja missä voin sillä treenata? Elämä on vaikeaa. Alla on hieno video yhdestä hyppy-ei-kontaktista. Tuon jälkeen minun kamerasta loppui akku.

Tuistin agiliitoa saatiin Saran kameralla videolle. Tuis tuntui ihan kivalta, mutta kontaktit on... noh... mielenkiintoiset :P Minä en osaa ohjata pätkääkään. Ei kukaan ohjaa noin räjähtäneesti. Nooh, mutta ihan sama, harrastushan tämä vaan on.

Jes saatiin Saran pikkusisaruksilta skeittilauta lainaan! Ihanaa, voi opettaa Flampulankin skeittaamaan.

Himoshoppaajan salaiset unelmat

2010-12-29T18:49:00.003+02:00

Miksi missään Suomessa ei ole kivoja kujakeppejä? Ei tällaisia rasittavia haitarimallisia vaan tällaisia ihania joissa on 2 siirrettävää keppiriviä? Tahtoo kivat kujakepit! Löysin netistä paikan, josta voisi ostaa keppejä, joista saisi 6:n kepin opetukseen sopivan setin, ja jopa ihan Suomesta. Ainoa vaan että hintaa on 300e. Sitten ei jäisi rahaa issikkavaellukseen eikä varsinkaan kunnon kameraan... Ja onko yhden esteen yksi opetustapa nyt tuon arvoinen?

Muutenkin on tullut shoppailtua jonkun verran. Tilaukseen on laitettu 25 uutta tunnarikapulaa, 3 ohjatun noudon kapulaa sekä ihana ketunkäntelelu :P Meidän petoloille nuo aitokarvalelut on ihan huippujuttuja, kummallekin trimmattu haisukarva on the Lelu mutta uusi pinkkikarvanarulelu alkaa päästä jo melkein samalla tasolle. Tällä hetkellä puuttuu ainoastaan pallo, jossa on aitoa karvaa. Sellainen on pakko saada jostain!

Tänään käytiin agiliitämässä petoloiden kanssa. Flampulan kanssa juoksukontaktoitiin sekä pingottiin kujan (tyhmän haitarikujan, yh) läpi. Juoksarissa ollaan nyt sellaisessa vaiheessa, että jos Sara palkkaa Flamman kaukaa, Flam juoksee laudan vieressä, jos minä palkkaan kaukaa, Flam hyppää laudan päästä. Mutta jos minä palkkaan läheltä laudan päätä, Flam juoksee tosi kivasti. En tiedä onko noissa kujakepeissä mitään kerrottavaa kun virhemahdollisuutena tämänhetkisellä kujalla on ainostaaan kujan ohi juokseminen. Sitä tapahtui kerran mutta muuten Flamminkainen pinkoi hienosti.

Flampulalla on muuten tosi kiva agihalliasenne nykyään! Kun sitä kantaa hallissa, se rimpilee kuin mikäkin kidutettava fletkumato ja on valmiina sinkoamaan mihin tahansa ilmansuuntaan heti kun se vaan saa maata jalkojen alle. Ei esteiden opetuksella ole mitään tarvetta onnistua tuon ollessa näin lapsi mutta röyhkeää asennetta haluaisin sen ehdottomasti saavan nyt. Juuri tällainen kaikkimulleheti-asenne on se mikä pitäisikin olla :) Viis mistään ohjauksen kuuntelemisesta, kunhan pyrristä tulee vaan mahdollisimman kovaa sinkoileva tykkieläin :P Ööh taidan kaivaa itselleni aikamoista hautakuoppaa tällaisilla tavoitteilla?

Tuistin kanssa tehtiin pikku pätkä agiliitoa. Tuis oli taas itse radalla tosi kiva mutta heti kun heitin lelun, Tuistin nenä painui kiinni lattiaan. Pitäisikö tästä nyt huolestua vai ei?

kuva © Sara Menna

Kaksi on enemmän kuin yksi

2010-12-27T16:32:00.012+02:00

Issikkavaellukselle vai kamera? Kas siinäpä pulma. Rahaa on nyt jonkun verran säästössä, ja se on jokotai. Yksi vaihtoehto on ottaa issikkavaellus ja huono kamera, mutta mielummin ottaisin hyvän kameran jos jonkun kameran ottaisin.

Ei täällä olla kamerajuttuja kumminkaan koko päivää pähkäilty, ollaan nimittäin käyty jopa kaksissa treeneissä! Ensin käytiin Saran kanssa tokoilemassa. Tuistin kanssa tehtiin ruutua Saran rakentamana. Ihme kyllä Tuistuis oli koko ajan ihan perillä tehtävästä ja sinkosi suoraan oikeaan paikkaan. Ehkä tämä tästä!

Flamminkaiselle naksuttelin myös ruutua, joka toimi sekin kuin unelma! Tehtiin ekaa kertaa ulkona joten siihen verrattuna Flamminkainen oli ihan ilmiömäinen. Lumi on tosi kiva juttu ruututreeniä ajatellen, varsinkin näille alkeiskoirille on varmaan tosi paljon helpompi oppia hahmottamaan ruutu kun se erottuu niin hyvin lumesta.

Tehtiin Flamsun kanssa myös vähän seuraamista sekä liikkeestä maahanmeno + luoksetulo kuppipalkalla. Saatiin niitä jopa videolle. Näissä Flam työskentelee paljon Flamsumaisemmin kuin möllitokovideossa. Tyrin sen möllitokon niin pahasti. Flampula on oppinut keulimisen hauskuuden ja vähän se muutenkin koittaa painaa turhan paljon seuraamisessa. Oli jopa vaikeuksia kävellä suoraan astumatta koiran päälle :D

Tokoilun jälkeen otettiin suunnaksi agihalli. Flampulan kanssa takaperinketjutin kolme hyppyä + putki-suoran sekä otettiin kaksi toistoa ihan tosi aukinaista kujaa. Takaperinketjutus oli aikamoista sinkoilusähläilyä mutta lopulta se jopa onnistui ihan kiitettävästi. Kujien läpi kiitäminen onnistui myös.

Tuistin kanssa tehtiin kertaalleen sama 3 hyppyä + putki -suora kuin Flampulan kanssa. Saatiin sama pätkä kaikilta koirilta videolle (omat + Pessi) joten voi vertailla nopeuksia :D Tuistin video on alla, Flampulan videosta ei valitettavasti näy koiraa melkein yhtään kun putki on tiellä eikä Flam hypi sanottavasti. Toiste sitten parempi video :) Flampulalle etulyöntiaseman antoi se, että se teki 5cm hyppyjä, aikuiset maksihyppyjä. Tuis meni ihan kivasti suoran mutta oli sen jälkeen tosi outo. Ei edes ottanut lelua vaan päätyi vaan haistelemaan maata. Taitaa neiti olla aika menetetty tapaus :( Oh, ja minä en osaa juosta! Tarvitsisin jonkun juoksuvalittajan joka pakottaisi pistämään jalkoihin vauhtia.

Jos Flamma olisi entsyymi...

2010-12-26T19:49:00.011+02:00

... sen nimi olisi Flammaasi. Flammaasin tehtävänä olisi aktivoida muita molekyylejä surunaamakonformaatiosta toimivaan hymynaamakonformaatioon.

Pikkupyrri on levittänyt täälläpäin joulumieltä yhden jos toisenkin ihmisen elämään kiipeämällä pylly edellä vastaantulijoiden syliin ja pomppimalla hurjasti pussailemaan heitä.

Aamusta käytiin Saran ja petojen kanssa jännittävällä vaelluksella Helsingin erämaassa. Tipuin jäihin, mutta ei siinä sen kummempaa. Onneksi vettä oli siinä kohdassa vain n. 20cm.

Illasta käytiin agiliitämässä. Tuistuis teki pientä rataa ja Pampula teki putkea sekä kolmen 5cm hypyn sarjaa. Ai vitsit että pyrri on nopea! Pitää varmaan kasvattaa jotkut lisäjalat että pysyisin tuollaisen pikakiiturin perässä. Videota pitää ehdottomasti saada kiitoeläimestä. Niitä saadaankin varmaan parin päivän päästä kun Sara pääsee yhteisagiliitämään meidän kanssa. Jotenkaan ei ole nyt yksin tullut edes käytyä agihallilla montaa kertaa. Mutta ei se kai haittaa, kummankaan koiran kanssa ei ole mitään pakottavaa tarvetta treenata mitään agiliitoa tällä hetkellä vaikka se Pampiaisen kanssa onkin hirmuisen kivaa :)

Alla lumituiskun keskellä napattuja kuvasia © Sara Menna

Merry Christmas!

2010-12-23T14:41:00.003+02:00

T: Claudia, Hitsin Pimpula ja Tuistuis

Pohjalla oleva kuva on Saran :)

Välikuvaus

2010-12-22T14:13:00.005+02:00

Nyt vaan kävi niin... että Flamma on täydellinen! Mamman oma pieni Hipitihii omistaa täytelliset A-lonkat ja täytelliset 0-kyynärät! Phuuh, nyt nousi kyllä ihan järkyttävän iso taakka sydämeltä. Oli paras joululahja tänä vuonna :) Oli niin pelko persiissä, minä kun en ole koiran elämää juuri mitenkään rajoittanut. Minun mielestä pennun pitää kestää normaalia elämää, mutta noh, kun pennun veljellä todetaan lonkkaniveldysplasia, kyllä vähän tulee kylmän hiki päälle. Eniten ehkä pelotti se, että Tuik heittelee Flammaa joka päivä ihan miten sattuu, niin kuinka se sitten on vaikuttanut Himpiäisen luustoon. Mutta eipä ainakaan negatiivisesti näy vaikuttaneen! Kuvat otettiin Mevetissä Per Axelssonilla.

Flättitokoa

2010-12-19T14:28:00.008+02:00

Käytiinpäs tänään möllitokoilemassa sekä Tuistin että Pamsun kanssa. Saila oli siellä flättinsä Aidanin kanssa, ja Aidan oli ihan kuin jättikokoinen Flamma. Kotona kun katsoin kisalappusta, Flamman roduksi oli merkattu sileäkarvainen noutaja :D Paikalla oli myös ihanainen pyrrineito Ronja (Entre Nous Herbe du Feu), joka päätyi hienosti mölliluokan kolmanneksi. Itse asiassa koko paikka oli ihan täynnä tuttuja, edellämainittujen lisäksi kisaamassa olivat myös colliet Sagur ja Lara omistajneen.

Me myöhästyttiin aika pahasti koska bussit lähti puolen tunnin välein ja meidän bussi jäi tietty välistä. Niinpä ei ehditty Flamman kanssa oman luokan paikallamakuuseen vaan mentiin astetta vaikeamman luokan paikallamakuuseen. Meidän vuoro oli aika lailla heti sen jälkeen kun päästiin sisään, mutta ei se kyllä ole mikään oikeutus omalle järkyttävälle tyrimiselleni -.- Argh olen niin huono. Mutta siitä lisää kohta.

Flampulan pisteet

Luoksepäästävyys 10: Ei olla koskaan treenattu tätä. Pyysin Flammaa pitämään kontaktia koko ajan mutta tuomarin tökkiessä sitä sai haistella.

Paikallamakuu 10: Ärr ja mur. Flam meni hienosti maahan ja maksi nätisti paikallaan, mutta toisen koiran liikehtiessä levottomasti Flam nosti pään ylös maasta! Mikä possu.

Seuraaminen 8: Aa olen niin huono! Tuikun kanssa tokokokeessa keskityn niin paljon liikkuriin että unohdan koiran olemassaolon, Flamman kanssa taas keskityin niin paljon Flammaan etten kuunnellut liikkuria. Niinpä tuli tosi paljon kaikkea ihme säätöä. Keskityin Flammaan niin paljon, etten edes huomannut pitäväni Flamsun hihnasta kiinni näyttelyfifityylillä. Lisäksi olin niin urpo että pidin nameja oikeassa kädessä, ja tietty seuraaminen oli sen mukaista. Ollaan tehty vaan joko niin, että namit on vasemmassa kädessä tai että ne on kupissa matkan päässä. Seuraaminen oli kuulemma liian tiivistä, mutta eipä se minua kiinnosta, onnistuessaan Flamman seuraaminen on minun mielestä täydellistä :) Olkoot jonkun mielestä kuinka kamalaa tahansa. Seuraamisurpoilusta on video alla, valitettavasti minun laatukamerasta loppui akku tuon jälkeen. Loput liikkeet on kuvattu Rebecan kännykällä ja löytyy tarinan lopusta.

Liikkeestä maahanmeno 9,5: Pisteet lähti liian tiiviistä seuraamisesta. Edelleenkään en meinaa tehdä asialle yhtään mitään :) Maahanmeno oli varmaan jonkun silmään tosi hyvä, mutta minua vaan ärsytti kun Flam piti tässäkin päätä ylhäällä! Mikä sikaeläin!

Luoksetulo 9,5: Tosi hieno. Sivulletuloon tein ihan tahallaan vartaloavun koska ei olla treenattu edestä sivulletuloa vielä ihan kuntoon. Perusasennon tiiviys oli taas valituksen aiheena.

Liikkeestä seisominen 10: Upea oli, mikä oli aika yllätys ottaen huomioon kuinka vähän ollaan sitä treenattu.

Estehyppy 9,5: Ei olla treenattu kertaakaan. Pyysin ihan pienen hypyn meille ja tehtiin hyppy seuraamisesta. En muista, annoinko vartaloapua, mutta joka tapauksessa suureksi yllätykseksi Flam hyppäsi esteen yli. Sitten se vaan jäi jumittamaan ja etsimään namikippoa, luuli varmaan että oli juuri saanut vapautuksen namikipolle. Sana "hyppy" on kumminkin niin lähellä sanaa "hyvä".

Kokonaisvaikutelma 8,5: Jotain kai se siitä tiiviydestä lässytti...

Yhteispisteet 183: Pampihainen on hieno! Ainoa vaan, että kaikki treenatut asiat (seuraaminen, maahanmenot) meni väärin ja taas treenaamattomat (sivulle istumiset jäävien lopussa, hyppy) meni hyvin. Noo, mutta se annettakoon anteeksi Flammalle kun se on vielä niin vaavi. Minulle ei anneta mitään anteeksi. Huoh. Tahtoo sen oman kävelytuijottajan. Kisassa Flam ei ollut mukana koska oltiin tultu myöhässä ja meillä oli eri paikallamakuu kuin muilla.

Tuistin pisteet

Luoksepäästävyys 10

Paikallamakuu 10

Seuraaminen hihnassa 9,5: Väljyyttä, kisakoomaa, huonoja käännöksiä ja juoksua. Ihan kamalaa siis! Alla pätkä siitä, tuon jälkeen Rebecan kännykästä loppui muisti.

Seuraaminen vapaana 9: Sama kuin ed.

Liikkeestä maahanmeno 10: Hieno

Luoksetulo 10: Perustuistia = laukalla hitaasti mutta varmasti

Liikkeestä istuminen 0: Halusin ehdottomasti tehdä liikkeestä istumisen, koska Tuik on kokeissa niin tottunut tekemään aina liikkeestä maahanmenon ja seisomisen, että sitä ei saa millään istumaan. Kuten ei nytkään. Liikkeestä seisomisena olisi ollut kympin arvoinen. Kehän ulkopuolella saatiin heti ekasta kerrasta hienoja liikkeestä istumisia -.-

Estehyppy 10

Kokonaisvaikutelma 10: Siistiä ja varmaa työtä.

Yhteispisteet 175: Ei oltu Tuikunkaan kanssa mukana kisassa koska Tuis on kumminkin jo ihan muu kuin alo-koira. Kisan tarkoituksena oli saada Tuikulta kisakoomaa pois. Valitettavasti Tuik teki liikkeet ihan samalla tavalla kuin kokeissa, joissa ei saa palkata liikkeiden välillä. Tietty se liikkeestä istuminenkin sitten meni pyllylleen vaikka se oli se toinen asia, jonka takia haluttiin tulla näihin mölleihin. Mutta well, Tuistuis on aivan ihanan luotettava ja taitava kawwamölly! Se osaa kaiken tosi tarkasti ja hienosti.

Sydän paikallaan

2010-12-16T18:08:00.005+02:00

Tänään oli viimeinen koulupäivä ja teemana koirien tökkiminen sydänjuttujen tiimoilta. Molemmat pedot oli koekaniineina. Aluksi kuunneltiin sydänääniä vähän joka puolelta sydäntä, mitattiin syke, ja kuunneltiin löytyykö sivuääniä tai lyöntien epäsäännöllisyyksiä. Kummallakaan ei ollut sivuääniä eikä mitään muuta epäsäännöllisyyttä kuin ns respiratorinen arytmia joka on normaalia kaikilla nisäkkäillä ja tarkoittaa sitä, että sydän lyö nopeammin sisään-kuin uloshengityksessä. Leposyke oli molemmilla pedoilla vähän yli 90, kun viitearvot aikuisella koiralla on 70-160, pennuilla 140-275. Molemmat koirat on siis aika hyväkuntoisia näköjään, varsinkin meidän pieni urheilijanuori :) Ei sen noita penturavoja olisi vissiin kuulunutkaan saada, se on kumminkin jo niin kehittynyt keholtaan.

Tarkoituksena oli myös saada kummaltakin koiralta EKG-käyrä, mutta jo ensimmäistä elekrtodia kiinnitettäessä Flam huusi ja rimpuili kuin lahdattava sika joten jätettiin se sen osalta väliin. Tuikulta saatiin hieno käyrä, Tuiksi kun aina alistuu nöyrästi kohtaloonsa. Alla on Tuikun EKG-käyrä ja alinna minun oma EKG. Hiemanko näkyy eroa? :) Kuviin on merkitty yhden sydämenlyönnin ajalta kaikki normaalit sähköiset vaihtelut, tuo Tuikun käyrien kohoilu ja laskeminen johtui vaan siitä, että koira hengitti ja niin ollen liikkui. Epämääräinen söherö taas johtui siitä, että koira oli niin jännittynyt että lihakset värisi, sekä kaiken maailman pöydän keikkumisesta ja muusta. Ihan normaali sydänkäyrä Tuiksilla siis, kaikki poikkeamienkin väliset ajat ihan viitearvojen sisällä. Lopuksi laskettiin EKGn perusteella Tuikun sydämen sähköinen akseli. Sekin aivan normaali, yay :D Tosi kivaa että saa tässä opiskelujen lomassa tutkitutettua ilmaiseksi koirilta kaiken maan ja taivaan väliltä :)

Öö niin treeniblogihan tämä oli eikä mikään eläinlääkisblogi. Flampiainen on hurrjan hieno ruudun kanssa, se alkaa jo vähitellen tajuta oikeaa paikkaa ruudussa. Kahden tötterön välistä se on hakeutunut jo pidempään läpi joten paikkaa on helppo naksutella tarkemmaksi. Harmi vaan ettei kotona ole tilaa suurentaa ruutua kovin isoksi, nyt ollaan tehty vaan n 1m x 1m-ruudulla.

Koin kunnon tulevaisuudennäyn tänään. Juoksin petojen kanssa bussiin ja siinä bussilipulla sohiessani Flam pomppi raivoisasti ilmaan ja yritti upottaa hampaansa minun käsivarteeni. Näinköhän meille käy agissakin? :P

Tänne ei tasan tarkkaan tule enää yhtään pyrriä!

2010-12-15T09:06:00.006+02:00

... jos Flammalla on luusto päin helvettiä. Eilen tuli huonoja uutisia Flamman veljen, J's Kaoksen omistajalta. Kaos oli linkannut jonkun aikaa toista takajalkaansa ja se oli sen perusteella viety tutkimuksiin. Pikkujätkältä kuvattiin lonkat ja siinähän se näkyi: toinen lonkka ihan sökönä, ilmeisesti lonkkamaljakko huonon muotoinen ja toinen lonkkakaan ei mikään mahtava... Nyt pieni joutuu sitten vetämään kipulääkkeitä. Kamalaa, sillä on lonkista jo hirveät kivut 8kk iässä!

Että näin. Arvatkaapa paniikittaako? Enää ei tunnu se joka päivä 5 toistoa juoksareita yhtään niin hyvältä idealta. Ei Flammalla varmaan ihan noin paha tilanne ainakaan ole koska ei se ole koskaan mitenkään oireillut, ja believe me, sen askellusta ON seurattu! Ei kumminkaan vaikuta yhtään hyvältä, joten pakko heittää viimeisetkin joululahjarahat vessanpyttyyn ja mennä välikuvaukseen ensi viikolla. Ainakin sitten tietää ettei aloiteta agia ollenkaan ja jätetään pk-hommat pois päiväjärjestyksestä. Minä en ala jos tuolla on luusto ihan sökönä. Sitten en tasan ota enää yhtään pyrriä, olkoot kuinka tahansa maailman ihanimpia otuksia mutta sairaan elukan kanssa en halua elää! Tai no, haluan jos kyseessä on oma rakas petola mutta toista en tasan ota. Screw you pyrrit ja niiden pyrriongelmat.

Tämä on aina tätä, kaikki on mennyt liian hyvin ollakseen totta. Flamma on liian ihana ja loistava ja taitava. Olen naksutellut sille nyt ruutua 2 kertaa ja se on nyt jo parempi kuin Tuik. Ihan perus kohtaloa että näin hyvin ei voi mennä.

Claudia kuittaa ja menee halimaan rakkaita petoloitaan. Kuvia ei tipu.

Tokoiluja

2010-12-11T13:07:00.005+02:00

Ollaan taas tokoiltu paristi mutta tarinointeja en ole jaksanut väsäillä. Tuiksin kanssa ollaan tehty tällaisia juttuja:

Ruutua ollaan jatkettu. Ruutu löytyy hyvin minun tekemänä, tosin epäilen että Tuik seuraa minun hajua eikä etsi tötteröitä... Tuik pysähtyy herkästi ruudun ulkopuolelle joten lelullisissa ruuduissa lelu saa tästä lähin olla ruudun keskellä eikä takareunan keskellä.

Kaukoja ollaan tehty. Kyllä ne kai vihdoin vähän etenee, ihan nenussa ei tarvitse olla kiinni. S-i on vaihdoista se, joka toimii huonoiten vähän kauempaa. Siinä Tuik helposti siirtää takajalat eteen eikä etujalkoja taakse.

Ohjatun noudon suuntia tehtiin tänään lenkin yhteydessä. Oletin, että Tuik ymmärtäisi suunnat paremmin, joten tehtiin liian vaikeaa. Tämä on aina se sama juttu mikä tulee esiin Tuikun koulutuksessa: Opeta, älä oleta. Ohikulkijoita oli ihan kamalasti ja Tuik oli ihan pihalla kun osoitin siihen suuntaan, missä ohikulkija on. Ei se yhtään tajunnut siinä vaiheessa että sielläpäin oli myös ruokakuppi. Onneksi Tuiksin ei tarvitsekaan osata näitä. Helvetti jäätyy ennen kuin Tuik pääsee erikoisvoittajaan ;)

Flampiaisen kanssa ollaan tehty tällaista:

Eteenmenoa ollaan hiukan jatkettu. Flam juoksee tosi kivasti, joten otettiin pieni kontaktinotto ennen kuin päästin lelulle. Flam katsahti minua ihan vaan nanosekunnin ja päästin sen siitä heti sinkoamaan matkaan.

Ohjatun noudon suuntia treenattiin ihan vaan aktivointimielessä. Flam nyt ei ainakaan erikoisvoittajaan pääse, sehän ei edes ole tokokoira ;) Flamminkaisen kanssa sujui ihan hirmu hyvin. Se tajusi jutun juonen ihan heti eikä epäröinyt hetkeäkään mitä sen oli tarkoitus tehdä. Onko joku käynyt salaa opettamassa minun koiraa?

Seuraamista otettiin kuppipalkalla ja tosi hyvältä näyttää ainakin näin ohjaajan näkökulmasta. Voi olla että jostain muusta näkökulmasta näyttää ihan kamalalta :) Joka tapauksessa 20 askelta toimii nyt kivasti, tosin siitä pään asennosta piti joustaa koska se on liian epäluonnollinen asento Flammalle. Mutta kaipa tuokin on ihan ok, mitä väliä miten se päätä pitää kunhan on kivaa ja seuraaminen muuten hyvä.

Jääviä ollaan tehty. Flam rupesi sotkemaan iloisesti kaikkia asentoja toisiinsa joten tehtiin seisomisen ja maahanmenon erottamista. Istuminen jätetään nyt hetkeksi sekoittamasta pakkaa. Se pitää osata vasta bh-kokeessa joka on aikaisintaan ensi kesänä kun taas maahanmeno ja seisominen pitäisi osata ainakin jotenkuten ensi viikonloppuna. Tosi hyvin Flam oppi taas erottamaan käskyt. Tosin nyt on ollut päivä taukoa ja saa nähdä onko pikkupyrrin pää taas ihan sekaisin.

Metskua kokeiltiin tänään ekaa kertaa. Ei siinä mitään ongelmaa, yay! Ihan samalla tavalla Flam tekee sillä loistavan noudon kun kengällä, 650g puukapulalla tai millä tahansa muullakin esineellä. Ei sitä edes kauheasti kiinnosta MITÄ se noutaa, kunhan vaan pääsee noutamaan. Hm, myytiinköhän minulle sittenkin sileäkarvainen noutaja? :P

Ah, Flamman kanssa treenaaminen on niin 100 000 kertaa antoisampaa ja helpompaa kuin Tuikun. Tuikun kanssa kaikki on aina niin vääntämistä, jos joku on pielessä niin sitä sitten korjataan sata vuotta, Flammalla vaan voi naksauttaa pari kertaa ja homma toimii taas loistavasti. On ilo omistaa täysin naksukoulutettu koira. Arjessa tosin tuo houkuttelukoulutus on helpompi. Tuik seuraa kättä tosi vahvasti ja sitä voi ohjata minne vaan. Juuri sen kannalta on aika ihme juttu ettei Tuik tajunnut ohjatun suuntia mutta Flamma tajusi.

Ai niin hei, Flampula on nyt koiranetissä! Pitkäkarvaksi se on nyt rekattu mutta tammikuun 16 ollaan menossa näyttelyyn vaihtamaan rotu lyhkäseksi. Koiranetissä ei näy Flamsun silmäpeilausta, käytin sen virallisessa pentupeilauksessa jossa ei tosiaan mitään sairautta näkynyt. Joko tiedot on hukkuneet jonnekin kennelliiton syövereihin tai tulokset tulee myöhemmin sinne. Flampula on ER-rekisterissä koska sen sukutaulu ei ole tarpeeksi pitkä. Flamminkaisesta ei siis voi tulla kansainvälistä valiota.

Kivipummimista © Sara Menna

Tavoitteita

2010-12-08T19:33:00.011+02:00

Nyt ollaan jo aika pitkälti kisailtu tämän vuoden kisat ja on aika istuutua miettimään kulunutta ja tulevaa vuotta. Kaivelin viime joulukuussa täksi vuodeksi asettamani tavoitteet esille. Näissä ei ole millään tavalla huomioitu Flammaa koska tuossa vaiheessa koko elukasta ei ollut mitään tietoa.

TOKO: AVO1, mielellään TK2 mutta se riippuu ihan aikataulullisista kysymyksistä. Jotain VOI-luokan liikkeitä voidaan treenata mutta AVOn jälkeen pidetään taukoa jonkun verran.

Niinhän me tehtiinkin. Päätin lopullisesti että koulareita en hae. Voittajan liikkeistä osa on vielä ihan hajallaan, tosin niiden kasaaminen ei ollut tavoitteenakaan. CHECK

AGILITY: maxi2-luokassa 1 luva-nolla. Omat ohjaukset paremmiksi, muutamia esteitä nopeammiksi (kepit, keinu, puomi, putket) sekä sitä irtoamista ja innokkuutta.

No eipäs onnistunut. Agility lopetettiin maaliskuussa Tuiksin paineistumisen takia ja aloitettiin alusta. Intoa on tullut lisää mutta valitettavasti agiprojekti ei onnistunut halutulla tavalla. NOPE

RALLY-TOKO: ALO-luokasta hyväksytyt suoritukset kasaan että päästään avoimeen. Tuikulle intoa rallyseuraamiseen, seuraa nyt tokossa triljoona kertaa hienommin.

Enpäs huomannut kisoja tai vaan jaksanut mennä. Seuraaminen on varmaan ihan ok. NOPE

KOIRAJUOKSU: ainakin yksissä kisoissa olisi kiva käydä kunhan ei ole ihan kuusessa. Käydään juoksemassa aina kun huvittaa ja aikaa riittää, mutta miel. n. kerran viikossa. Hiihto korvaa juoksun jos on lunta.

Auts, tämä on paha. Ei olla käyty juoksemassa juuri ollenkaan tänä vuonna ja vaan alkuvuonna hiihdettiin. Mutta selitys on hyvä: helmikuu-toukokuu oli ylppäri- ja pääsykoerumbaa, kesäkuussa tuli Famsu jonka kanssa ei ainakaan juosta ja sukset on tällä hetkellä minun vanhemmilla. Paha NOPE

KOIRATANSSI: sitten kun ollaan tuossa tokossa saavutettu tavoitteet niin voitaisiin miettiä jotain koiratanssiesitystä. Tuik osaa ihan älyttömästi temppuja ja voitaisiin keksiä niistä jotain. Ei välttämättä silti esitetä sitä julkisesti :)

No onhan sitä mietitty :P Se julkinen esittäminen vaan puuttuu.

MÄTSÄRIT: yhdessä voitaisiin käydä vaikka itse en pidäkään koko tapahtumasta.

Joo käytiin, öö tulos oli jotain öö... emmämuista mutta ainakin palkintoja saatiin :D CHECK

Ei voi muuta sanoa kun että oli huonot tavoitteet. Tavoitteissahan se vika aina piilee jos niitä ei saavuteta :P Mutta well, ollaan me paljon kehityttykin, varsinkin tokossa. Vielä vuosi sitten tokokentälle mennessä Tuikulta katosi kaikki sisäinen palo, nyt se taas oikein herää henkiin treeneissä. Vaikka se kuinka olisi maansa myynyt tossukka kentälle kävellessä, heti treenatessa se innostuu tosi paljon ja lössykän alta paljastuu innokas tokoeläin :D Treenien jälkeenkin se on aina ihanan onnellinen. Se on minusta saavutus jos joku ;) Niin ja suoritettiinhan me se BH-koekin.

Ja eikun miettimään seuraavan vuoden tavoitteita, agissa Tuiksin tavoitteet on jo haudattu, sen kun käydään joskus hupailemassa kisoissa :)

TUIKKU

TOKO: Voittajan liikkeet kasaan, kenties jotain voivoi-kisakokemusta?

RALLY-TOKO: Nyt se alon viimeinen hyväksytty!

KOIRAJUOKSU: Talvella hiihdellään ja kun Famsu täyttää vuoden, käydään vähintään kerran viikossa juoksemassa.

KOIRATANSSI: No jos sen esityksen saisi jopa esitettyä...

+ pelastuskoirajuttuja?

Vai että Famskulle pitäisi jotain keksiä? Se on vielä niin vaavi ettei yhtään tiedä millainen siitä kasvaa, joten aika varauksella kannattaa lueskellä näitä. Ja jos siitä tulee ihan kamala nuori uroskoira niin ei me sitten aiankaan mitään kisata.

FLAMMA

Ensinnäkin katsotaan Flamsulle parhaiten sopivat lajit. Jos jotain lajia ei jaksa treenata niin antaa tavoitteiden olla sen osalta, laitan nyt vähän eri lajien juttua ja katsellaan myöhemmin, mitkä niistä vaikuttaa toteuttamisen arvoisilta. Pk-hommat ja agi on sillä varauksella että Flamman luusto on ok.

PK: Viestin maasto kuntoon. Treenaillaan mahdollisesti muitakin pk-lajeja.

AGILITY: Tavoitteena saada Flampulasta kiva agikaveri jolta löytyy vauhtia enemmän kuin Tuiksilta... Tavoitteena opettaa hyvät kontaktit, kepit ja keinu.

TOKO: No ei Flamma ole tokokoira :P Mutta jos innostun, niin voitaisiin treenailla eri luokkien liikkeitä ihan huvikseen. Veikkaan, että saan tokosta ihan tarpeekseni Tuikun kanssa.

NÄYTTELYT: Rodun vaihtaminen lyhkäseksi ja H väh. 15kk iässä. Muuten ei kamalasti kiinnosta.

Tuikun kuva on © Sara Menna, Flamman on © Tiina Sipilä

Möllönhöö

2010-12-06T14:33:00.004+02:00

Aamulla en olisi millään saanut itseäni raahattua agimölleihin mutta onneksi eräs pikkumusta avitti asiaa... Herra on ollut aivan liian vähäisellä liikunnalla ja se myös näkyy! Mölleihin oli pakko lähteä koska Famsulla oli niin paljon ylienergiaa, metroasemalla se reagoi n. kymmeneen asiaan samassa ajassa jossa Tuikku reagoi yhteen (juu, laskin sen jopa siinä metroa odotellessa :D). Heh, huomaatteko, Tuikku piti viedä mölleihin koska Flamma oli ylienerginen = erittäin loogista? Herra myös purki rasittavasti energiaa toisiin koiriin, joko riuhtoi täysiä niitä kohti tai yritti haukkua -.- No, oma vika, itsepähän olen lenkittänyt petoja pari päivää erittäin laiskanpuoleisesti. Sitäpaitsi juuri tällaisen otuksen minä halusinkin :P

Noo, Tuiksin kanssa käytiin vetäisemässä erittäin kaoottinen mutta hauska rata. Ihan lujaahan se meni mutta valitettavasti ei samaan suuntaan kuin minä :) No joo, kyllä se muutaman esteen meni niin kuin ohjasin. Möllit oli sillä hallilla, jolla meillä oli viime talvena agitreenit ja sen kyllä huomasi. Se paikka on tosi vahvasti Tuikulle se halli, josta koko agiongelma alkoi. Se on se halli, jossa ei ainakaan voi leikkiä. Paljosta se on kyllä päässyt yli, sillä nyt se leikki ja eteni tosi hienosti.

Flampulan kanssa vähän leikittiin siinä kaikkien koirien keskellä ja vitsit kun se Pampula on hieno! Ei sitä kiinnostanut muut pätkääkään, sen maailmassa oli sillä hetkellä vaan Flamma ja Haisukarva. Jos se tosiaan paikalla ollessaan reagoi koko ajan kaikkeen, leikkiessä se ei reagoi tasan mihinkään paitsi leluun. Odotan jo innolla sitä kun päästään agittamaan kunnolla. 17pv alkaen otan tuonne hallille kuukausikortin ja olisi tarkoitus käydä joka aamu ottamassa n. viisi toistoa juoksareita. Muut agit taitaa jäädä vasta kevääseen vaikka kamala syyhy olisi päästä opettamaan pallosalamalle vähän enemmänkin pallosalamointia.

kuva © Tiina Sipilä

VOI-katsaus ja päivän treenailut

2010-12-05T11:36:00.006+02:00

Me Tuikun kanssa mitään tokotaukoa pidetä! Nyt otan itseä niskasta kiinni, eihän me koskaan päästä voittajaan jos ei treenata ongelmaliikkeitä.

Tänään käytiin tuikun kanssa ottamassa 2 ruutua, ensimmäisessä ei ollut lelua, toisessa oli. Ensimmäiseen ruutuun Tuik kiisi ihan tuhatta ja sataa mutta pysäytin Tuikun liian taa, Tuik taisi mennä jo ihan takareunan ylikin. Käskin vielä Tuikun maahan. Ekalla käskyllä Tuik istui ja tokalla meni maahan mutta jäi pariksi sekunniksi niin, että kyynärpäät ei olleet maassa. Treenattiin sitten ihan erikseen lelupalkalla seisomisesta maahanmenoa ja alkoihan se jopa sujua. Lopuksi otettiin vielä yksi ruutu jonne Tuik lähti hitaammin mutta kun näki lelun ruudussa, lähti kiitämään lujempaa.

Famsun kanssa otettiin ensin yksi eteenmeno. Matka oli aika pitkä ja Flampiainen hieno! Flam on jo tainnut ymmärtää jutun juonen, se nimittäin kiitää ihan tikkusuoraan vaikka ei näkisikään lelua. Pitää varmaan kohta treenailla maahanmenoa vauhdista ja tosi isoista kierroksista että saataisiin se maahanmenokin laitettua mukaan liikkeeseen. Luoksetuloja otettiin myös ja niissähän kävi niin kuin eilen pelkäsin :D Pyrri liisi aivot narikassa minun luo ja jarrutti liian myöhään -> läsähti minua päin :) Seuraamistakin jatekettiin. En tykkää yhtään siitä kuinka Flammalla muuttuu seuraamisessa asento kun matka muuttuu pidemmäksi. Ihan oikealla paikalla se seuraa mutta päätä se rupea pitämään huonosti ja sellainen tietty jämäkkyys lähtee. Pitäisi varmaan videoida seuraamista joskus, en nimittäin ole edes ihan varma kumpi noista seuraamistyyleistä näyttää ulospäin kivemmalta. Kotona otettiin parit noudot, ensin 300g lelulla, sitten 400g kapulalla ja lopulta 650g kapulalla koska toimi niin hyvin. Flammalla on niin upea nouto! Olen tosi iloinen, luulin että pk-nouto olisi näin kevyelle elukalle tosi vaikea juttu mutta mitä vielä! En ole edes uskaltanut vielä ostaa kilon kapulaa, mutta nyt pitää ehdottomasti ostaa. Ehkä kuukauden-parin päästä voitaisiin kokeilla sitä.

TUIKSIN VOI-KATSAUS

Paikallamakuu: Hyvä

Seuraaminen: Toimii tosi kivasti. Askelsiirtymiä oikeaan ja pidempiä askelsiirtymiä vasempaan voisi vielä hinkata, kaikki muu toimii tosi hyvin.

Liikkeestä istuminen: Toimii hyvin. Pitäisi varmaan tehdä jotain kisatilannetreeniä istumiseen ettei Tuik seiso/mene maahan kokeessa ihan vaan sen takia että se on aina ennen kokeessa tehnyt niin.

Luoksetulo: Onnistuessaan upea. Tuiksi vaan yrittää olla välillä huomioimatta seisomiskäskyä. Maahanmenot on poikkeuksetta hienoja. Pitäisi opettaa Tuik olemaan pujottelematta tötteröitä jos luoksari tehdään ihan tötsien vieressä.

Ruutu: Tarvitaan paljon treeniä muiden tekemillä ruuduilla! Minun tekemiin ruutuihin Tuik osaa hakeutua tosi hyvin, oikeaan paikkaan pysähtyminen vaan on hankalampi juttu. Minun tekemään ruutuun Tuik osaa mennä vaikka ruutu olisi tehty ihan treenien alussa ja ruutu tehdään treenien lopussa. Ruudun loppuosaa pitää treenata etenkin lelupalkalla.

Hyppynouto: Toimii

Metallinouto: Toimii, pakkasella ei edes yritetä tehdä sitä.

Tunnistusnouto: Joopajoo... Tekosyynä treenaamattomuuteen on ollut se, että ulkona on lunta ja lumeen ei voi Tuikulle mitään noutokapuloita piilottaa. Se on neidille liian ällöä. Mutta ihan kun tätä ei voisi treenata sisällä. Junnataan edelleen siinä vaiheessa, että Tuik osaa etsiä yhden kapulan samalla kun muut kapulat on häiriönä astiassa parin metrin päästä minusta.

Kauko-ohjaus: No eipä toimi edelleenkään. Välillä toimii ilman että nami on ihan nenässä kiinni mutta yli puolen metrin päästä on turha yrittääkään käskeä Tuiksia.

Kuten näkyy, ruutu, tunnari ja kaukot on edelleen niitä asioita, jotka pitää meidät poissa voittajasta. Tästä lähtien Tuiksi saa ruokansa joko tunnarin tai kaukojen treenaamisesta. Ruutu taas on vähän hankalampi. Jotta päästäisiin siinä etenemään kunnolla, me tarvittaisiin aina joku ulkopuolinen ruuduntekijä. Yksikseen voidaan treenata vaan loppuosa kuntoon.

Tuiksin kuva © Sara Menna, Flamman kuva © Tiina Sipilä

Fetenee, Ttaukoa

2010-12-04T09:24:00.006+02:00

Naksuttelin Famsulle eteentuloja tällä viikolla ja jotenkin heti kun tuli naksu takaisin mukaan kuvioihin, pyrrille tuli hullunkiilto takaisin silmiin. Eteentulo on nyt tosi kiva ja tökkimiset poissa. Pitää varmaan silti muistutella luoksaria nyt aika usein ettei tökkimiset tule takaisin. Nyt luoksari on ihan älyttömän upea! Pampilainen kiitää tuhatta ja sataa minun luo ja päätyy äkkijarrutuksella aivan täydellisen oikeaan paikkaan istumaan. Loistomies se Pampula. On se kyllä aika vaarallisen näköistä, aina pelottaa että se läsähtää minua päin kun ei tajua jarruttaa ajoissa :)

Seuraamista ollaan myös vähän jatkettu. Pään asento vaatii vielä aika paljon tekemistä että siitä tulee kiva. Edestä sivulletulot vaatii myös treeniä. Flamsu tulee aika usein vinoon jos en auta sitä liikahtamalla itse.

Niin se Tuiksi... Miten sen nyt muotoilisi? No Tuikun kanssa on hirmu vaikea jotenkin treenata nykyään, Flam on niin paljon enemmän minuntyyppinen koira ja sen kanssa on paljon kivempi tehdä. Ehkä Tuiksi saa olla hetken tokotauolla tai jotain, en vaan saa sen kanssa mitään fiksua treeniä aikaiseksi. Voitaisiin vihdoin keksiä se koiratanssiesitys? Onneksi Tuik on sellainen koira, että se pärjää hyvin pelkkänä lenkkikaverina. Tai no se jopa soveltuisi parhaiten pelkäksi ihanaksi kotikoira-halipusi-tyynyeläimeksi.

kuvat © Tiina Sipilä

Eläinlääkärin paras ystävä

2010-12-01T17:25:00.015+02:00

Tänään pedot pääsi mukaan opiskelemaan eläinlääketiedettä. Niillä harjoiteltiin neurologisia tutkimuksia melkein koko päivän. Kummallakin pedolla on kaikki ihan ok, ainakin näillä diagnosointitaidoilla :P Jopa Flamma käyttäytyi siellä tosi fiksusti, välillä sitä rupesi homma ärsyttämään mutta viimeistään nameilla se oli oikein yhteistyöhaluinen. Tosin kurssikavereilla oli ongelmia saada Flamma maahan, namilla maahan houkuttelemalla Flam vaan teki takajalkojennostotemppua :) Ei mikään ihme, namikäden laittaminen maahan on kumminkin Flamman takajalkojennostokäsky.

Eilen tokoiltiin ihan lyhyesti. Tehtiin molempien kanssa seuraamista, Tuikulle ruutua ja Flammalle eteenmenoa ja pari jäävää. Kaikki toimi tosi kivasti ja Famsun maahantipahtaminen sai kehuja :P Kiitos apuroinnista Tiinalle ja Jennille! Alla riehumis- ja tokoilukuvia eiliseltä by Tiina Sipilä.

Vaativien tehtävien miehiä

2010-11-29T10:44:00.004+02:00

Herra pyreneesi on selvästikin haasteiden miehiä: mitä vaikeampi tehtävä on, sitä paremmin pyrri siitä suoriutuu. Ollaan tässä nyt muutaman kerran tokotreenailtu ja on ollut vähän pattitilannetta seuraamisen kanssa. Olen pitänyt nameja vasemmassa kädessä Flamman pään takana ja heti kun seuraamispätkät on olleet yli 4 askelta, Flamma on vaihtanut pään asentoa tai yrittänyt hamuta nameja minun kädestä. Kokeilin äsken seuraamista kuppipalkalla ja vitsit että toimi hyvin! Saatiin ihan pitkähköjäkin suoria pätkiä, hienoja pikkupikku juoksupätkiä ja käännöksiä. Koko ajan oli pää hienosti ja pikkueläin oli tosi intensiivinen.

Flammalle sopii jotenkin tottiksessa sellaiset opetustavat, jotka vaatii siltä tosi paljon keskittymistä. Jos sille esim. nyt opettaisi seuraamista imuttamalla, homma lässähtäisi jossain vaiheessa ihan varmasti koska Flampiainen on jäänyt niin koukkuun aivotyöhön. Se on mamman pikku matikkanero jota ei hiekkalaatikkoleikit kiinnosta :D Vaikea sanoa, onko tuo koulutuksen "syytä", Flammahan on naksulla pääosin opetettu ja varmasti sitä kautta oppinut tykkäämään oman päänsä käyttämisestä. Mutta onhan pyrrit ylipäänsä tosi fiksuja otuksia etten yhtään ihmettelisi vaikka osa Famsun haasteiden rakastamisesta johtuisi siitä. Tosi kiva sinänsä että tämä kersa on niin näyttämisenhaluinen, yhteistreeneissäkin sillä on aina vielä paljon lisäkierroksia. Kisatilanne on varmaan itsessäänkin niin kova haaste Flammalle, että Flam toivottavasti pistää siellä jonkun ylitäydellisyysvaihteen päälle :) Tai ainakin aina saa toivoa.

Pamskun kanssa ollaan myös tottisteltu vähän eteenmenoja ja luoksetuloa. Eteenmenot on tosi hyviä, luoksariin pitäisi vissiin keksiä jotain vaikeutusta, pikkupyrrin mielestä luoksetulo alkaa olla aika nähty juttu, varsinkin kun minä joudun ohjaamaan sen käsiohjauksella istumaan. Ei se pyrrissä muuten näy kuin sillä että vauhti on vähän hitaampi ja ilme on vähemmän sekopäinen. Käsiohjaus lähti siitä, että Flam rupesi tökkimään minun haaroväliä eteen istuessaan ja halusin sen pois. Nyt on käynyt ilmi että houkuttelukoulutus ei sovi Famsulle yhtään. Pitää ehkä ruveta naksuttelemaan eteentuloa tai keksiä joku lisäjuttu luoksariin.

Tuiksin kanssa tein ruutua niin, että rakensin ruudun ja ennen ruutuun lähetystä otettiin seuraamista. Seuraaminen oli tosi kivaa, mitä nyt Tuik kerran vilkaisi ruutua. Ruutukin toimi tosi hienosti. Kaukot taas ei etene yhtään. Vaihdot on tosi hitaita eikä Tuik tajua takajalkojen pitämistä paikallaan.

Kuva © Sara Menna

Ei siitä tokokoiraa tule

2010-11-26T16:16:00.005+02:00

Tai ei ainakaan pitänyt tulla. Kuitenkin yllätin tänään itseni opettamasta pikkumustalle tunnarin alkeita... No, se saa luvan olla Famsulle vaan mielenvirkistystemppu koska tokoahan se ei treenaa :P Juu elikkä kyllästyin tuohon Tuikun tunnarin opetustapaan joka ei etene ikinä, joten päätin matkia Saraa ja opettaa tunnarin alkuun hajuerotteluna post it-lapuilla. Onni on naksukoulutettu koira - Flam äkkäsi jutun juonen tosi hyvin ja nenä aukesi ihan hetkessä. Tosin nenän aukeamiseen taisi olla syynä lähinnä se että lattia oli ihan täynnä Flamman palkkariisiä eikä se että olisin ylivoimaisen loistava koirankouluttaja :) Ei se varmaan vielä mitään itse hajutunnistuksesta tajunnut mutta ainakin onnistui tökkimään oikeaa lappusta ja haistelemaan samalla. Kyllähän se samalla paljon muutakin tarjosi, varsinkin kun yritin aluksi opettaa niin, että laput on kiinni kaapin ovessa. Viimeisin temppu Famsulla on sivuttaisten jalkojen nosto, jota ollaan opeteltu nostamalla jalat seinälle. Ei ole vaikea arvata kuinka kaapin ovessa oleville paperilapuille kävi.

Flammahan on taas ihan back in the business. Laiha se on, mutta terve ja iloinen joka tapauksessa. Kun kohta päästään takaisin normaaleihin ruokamääriin niin pääsee pikkupoika lihotuskuurille. Lyön vaikka vetoa että se ei Famsua haittaa.

Tänä aamuna tehtiin Flamman kanssa tok- eikun tottisestehypyn alkeita ;) Laitoin oveen kiinni 20cm korkean pahvihärpäkkeen ja sen molemmille puolille namikupit. Yritin ottaa tuota perusasentoon ennen hyppyjä, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Syy löytyi heti minusta, enhän ole koskaan opettanut Flammalle kaukopalkkaa. Aina tämä minun koirankoulutus on mallia: "Laatilaa! Hups, eihän se osaa edes tämän alkeita. Aloitetaan alusta". Niinpä treenattiin myös kaukopalkkaa. Namikuppi oli parin metrin päässä ja otin Famsun perusasentoon tai seurautin askeleen ennen kupille vapautusta. Hienostihan se pikkumies toimi kun sille ensin kerrottiin, mitä sen on tarkoitus tehdä.

Ei me muuta olla tehtykään kun näitä kotitokoiluja. Olin eilen löytävinäni tosi kivan uuden ulkokentän tokotreenaamiseen mutta kun oltiin tänään menossa sinne treenaamaan, kävikin ilmi että se oli jäädytetty -.- Flampula pääsee tänään riehumaan parin muun penninkäisen kanssa mutta muuten on lenkitkin olleet aika lyhyitä.

Tuiksin kanssa ollaa tehty jotain niinkin tylsää kuin hinkattu kaukoja. Ne ei edelleenkään etene, mutta Tuikku etenee senkin edestä jos sitä ei revi namilla nokasta. Voisin jo vaihtaa tämän talven toiseen kesään, kotitokoilu on tylsää. No joo, on näissä kotitokoiluissa se hyvä että saa pakotettua itsensä hinkkaamaan jopa niitä tylsimpiä juttuja.

Mistähän minä teille tähän hätään kuvan revin? En varmaan mistään. Täällä podetaan akuuttia Flamman (ja Tuikun) lumikuvapuutosta, vinkvink vaan kuvaajaihmisille ;)

Hintula kipiänä

2010-11-23T14:54:00.004+02:00

Pamsu kävi lauantaina popsimassa metsästä jotain ällöä ja sillä meni siitä maha löysälle. Annoin sitten vaan vähän vähemmän ruokaa ja ruuan sekaan maitohappobakteerivalmistetta, yleensä nuo ällöjenpopsimismahansekoamiset menee sillä ohi. Tällä kertaa se ei kuitenkaan auttanut vaan ripuli pahenee päivä päivältä :/ Niinpä jo valmiiksi laiha Pampula on tämän päivän paastolla ja huomenna aloitetaan riisi + raejuusto + kana + maitohappobakteerikuuri.

Mitään yleisoireita tuolla ei ole ollut, se on ihan yhtä pirteä kuin yleensäkin ja syö (tai no, söisi) ja juo hyvin. Nyt paaston aikana se vaikuttaa kuitenkin vähän vähemmän energiseltä. Epäilin jo itsekseni giardiaa ja rupesin sunnuntaina syöttelemään pedoille Axiluria mutta ei siitä mitään apua ole ollut. Vissiin pitäisi syöttää sitä pidempi kuuri jos kyseessä olisi giardia mutta minun tietojen mukaan oireiden pitäisi lievetä muutamassa päivässä.

Tämä päivä varmaan odotellaan josko tuon maha rauhoittuisi. Jos se ei ole huomenna päivän paastonkaan jälkeen rauhoittunut niin mennään eläinlääkäriin. Mennään jo aiemmin jos himpulan yleinen vointi alkaa huonontumaan. Hitsi että inhoan näitä saakelin Helsingin metsiä, ihmiset jättää sinne kaikkea leivästä moottoriöljyyn, puhumattakaan niistä hulluista jotka tahallaan yrittää myrkyttää koiria jollain rotanmyrkyllä! Ärrinmurrin. Ei ole kiva katsoa omaa rakasta himpulaa ihan kipiänä. Jos Flamma on yritetty myrkyttää niin tulen omin käsin myrkyttämään sen henkilön joka niin teki!

Toko on... kivaa!

2010-11-22T20:29:00.013+02:00

Olin jo ennen tokotreenejä päättänyt että päivän tarinoinnin otsikoksi tulee: toko on tylsää. En olisi millään halunnut mennä treenaamaan, mutta oli pakko koska olin luvannut tulevani. Onneksi menin, oli ihan huisin hauskaa!

Tuikun kanssa kaikki meni enemmän tai vähemmän päin puuta. Silti oli tosi hauskaa! Tuiksi on niin superihana kun se alkulenkistä on oma masentunut itsensä mutta treeneissä oikein herää henkiin. Siellä siitä tulee siellä innokas ja elämäniloinen hassuttelija. Vielä vuosi sitten tämä meni aivan toisin päin; Tuikulta katosi heti kaikki into kun se huomasi että ollaan menossa tokoilemaan. Eli kaipa sitä ollaan tänä vuonna jossain edistyttykin vaikka viime vuonna asetetut tavoitteet sanookin jotain ihan muuta :D Siitä enemmän joskus myöhemmin.

Itse treenin aiheena oli luoksetulo, kaukot ja ruutu. Luoksarissa Tuik kokeili ekat 3 kertaa josko pysähtymisen voisi jättää välistä. Sillä tavallahan koko liike on paljon hauskempikin? Lopulta seisomaan pysäytykset alkoi toimia ja minun onnekseni maahan pysäytyksissä ei ollut alun alkaenkaan mitään moitittavaa. Ehkä pitäisi ottaa tuohon seisomaan pysäytykseenkin suullinen käsky käsimerkin sijaan että Tuik jopa pysähtyisi joskus.

Ruutu oli aika katastrofaalinen. En rakentanut sitä itse ja ilmeisesti minun toikkarointi ruudussa on Tuikulle aika vahva merkki, että sen kuuluu mennä juuri sinne. Ilman tätä apua ruutu on Tuikulle ilmeisesti vaan lelunetsimisleikki. Juostessaan Tuik etsi katseellaan vaan lelua, niinpä se hidasti jokaisen kiven luona :) Ruutumerkit Tuik taisi huomata vasta ihan niiden lähellä ollessaan ja sisälle se meni sivusta. Ai että sitä onnen määrää kun lelu vihdoin löytyi ruudun sisältä! Palkkahanskoja sai heitellä tuolle vaikka kuinka pitkään.

Kaukoja hinkuteltiin ihan nami nokassa-menetelmällä. Ei varmaan taaskaan edistytty yhtään mutta ainakin sain itse muutettua omaa asennettani vaihtojen opettamiseen. Ei minua oikeastaan jaksa kiinnostaa jos tuo liikuttaa vähän jotain jalkaa. Kunhan vaan takaosa pysyy suunnilleen paikallaan. Kaukokäskyt on ihan pyllystä. Me voitaisiin kokeessa tehdä vaikka joku vapaavalintainen puuhunkiipeämistemppu niiden sijasta?

Flampulan kanssa ei ollut vain kiva treenata, vaan sen kanssa hommat jopa sujui. Tehtiin maahanmenoja ja seuraamista. Maahanmenot tuolla on aivan upeita. Nyt Flam menee perusasennostakin ihan tipahtamalla maahan, ei mene milliäkään vinoon ja pistää pään tukevasti maahan vaikka se tarkoittaakin sitä, että se ei nää minua enää. Pikkupamsu on aika loistokas! Seuraaminenkin oli tosi kivaa, pään asento alkaa kai pikkuhiljaa hahmottua vaikka tänäänkin pisin matka oli 5 askelta. Sivulletuloissa tuo alkaa hiljalleen oppimaan kivan kierähdyspompputavan. Ennen se on aina tullut ihan kävelemällä ja tekemällä takapäällään ristiaskelia.

Olin eilen ihan ihmeissäni kun Flamma ei mennyt Minnalla millään maahan joten treenattiin sitä kotona. Alkuun ei meinannut kotonakaan onnistua ja pelkäsin jo pahinta. Tajusin kuitenkin, että olin juuri edellisenä päivänä opettanut Flammalle seisomista eikä me oltu sen jälkeen tehty yhtään käskyjenerottamistreeniä. Niinpä tehtiin seisomista, istumista ja maahanmenoa sekaisin ja nyt tuo osaa jo erottaa kaikki nuo asennot. Ei Tuik vaan tuon ikäisenä erottanut yhtään mitään mistään O.o

Aamulla tehtiin Pamsun kanssa kotona paikallamakuu. Aika oli nyt jopa 3,5min. Pampiainen oli taas aivan loistava!

kuvat © Sara Menna

"Äiti, tolla koiralla taitaa olla kiire"

2010-11-21T14:51:00.008+02:00

Eilen käytiin tokoilemassa + metsälenkkeilemässä petojen kanssa 3,5h kera Saran ja Pessin sekä Lauran ja Leian. Flamsu ei yhtään osannut leikkiä Pessin ja Leian tappeluleikkejä, ainoa leikki jonka se osaa on juokseminen :) Niinpä Famsu vaan juoksi hölmistyneenä niiden perässä ja välillä Tuikkua karkuun. Tuik taas ei ollut kiinnostunut mistään muusta kuin Flammantappamisleikeistä.

Tuiksin kanssa tokoiltiin ruutua ja ai että se toimi hienosti! Tein ekaa kertaa niin, että otettiin vaan yksi lähetys eikä lelua ollut ruudussa. Tuik juoksi tosi kivasti ruutuun ja pysähtyi hienosti, ainoa virhe oli että Tuik oli aika ruudun takaoikessa reunassa. Se annettakoon anteeksi kun ruutu oli muuten niin hyvä. Ihan mahtavaa vihdoinkin edistyä tässä liikkeessä! Tehtiin myös ruudun loppuosia, eli maahanmenoja pitkältä matkalta ja maasta seuraamiseen tulemista. Toimi tosi hyvin, paitsi kerran Tuik säntäsi minun luo maahanmenokäskystä.

Tehtiin muutama tunnarikapulan etsiskelykin mutta valitettavasti kapulat näkyy liian hyvin nyt kun on lunta. Lumeen en viitsi niitä piilotella koska Tuiksi on niin hienohelma ettei varmana ota lumista ja ällöä kapulaa suuhunsa -.- Ärh, ärsyttää. Miksi olin niin laiska pesemään tunnarikapuloita kun tunnaria pystyi vielä treenaamaan?

Flamsun kanssa otettiin seuraamista ja luoksetuloja sekä muutama jäävä. Jäävät oli tosi kivoja, luoksaritkin ihan kivoja muuten, mutta nyt kun ollaan tehty käsiavulla, niin Flam tulee käsiavulla tiiviimmin eteen kuin ilman sitä. Seuraaminen oli ihan jees, tosin tehtiin taas vaan parin askeleen pätkiä.

Kotona tehtiin Famsun kanssa 2,5min paikallamakuu. Ai että kuinka paljon tykkään Famsun paikallamakuusta! Flam menee tosi nopeasti maahan, pitää koko ajan päätä maassa, katsoo herkeämättä minua ja on ihan hirmuisen keskittynyt. Se ei liiku milliäkään ja sen ympäri voi kävellä ilman että se häiriintyy siitä tippaakaan. Flamma on loistava tatti. Sille tuo pää maassa makuu on ihan superhyvä juttu, koska se keskittyy tosi kovasti pään pitämiseen oikeassa paikassa eikä sen johdosta häiriinny yhtikäs mistään.

Tänään pedot oli 6 tuntia riehumassa Ruu ja Leni (Eleni chuken sakura no kuni) -pyrtsien sekä Minnan muun poppoon kanssa. Okei, oikeastaan Ruu oli ainoa joka riehui meidän petojen (tai no, lähinnä Flamman kanssa, Tuik ei leikkinyt muuten kuin tappamalla Flampulaa ajoittain) kanssa mutta siinä olikin sitten leikkikaveria n. kolmen koiran edestä :) Yllä kuva pikku-Ruusta ja jättiFlamsusta © Minna Päivärinta

Minnalla päästiin joka treenaamaan juoksukontakteja Flamman kanssa, heillä on siihen ihanat puitteet. Olen kateellinen! ;) Tehtiin kapeammalla laudalla kuin ennen, tuo edellinen lauta oli leveämpi jotta tuo ei hyppäisi siitä pois ja juoksisi sivussa. Kulmaakin oli vähäsen enemmän kuin ennen. Flamma oli aikas kummissaan tästä uudesta paikasta ja uusista välineistä, joten se ei juossut ihan täysillä. Ekalla kerralla Flam juoksi laudan sivussa mutta muilla kerroilla juoksi ihan kivasti. Yhden kerran tuo taisi hypätä, tai ainakin jalat oli siinä huonommin kuin muissa toistoissa.

Ihan tylsää tämä lumi kun ei pääse treenaamaan muuta kuin tottelevaisuutta. Sitäkin tehdessä jäätyy kädet, liukastuu, ei saa seuraa ja mitään kenttiä ei ole aurattu. Valivali.

Tuikun kuva ja allaoleva kuva on © Sara Menna

Pyrriystävälleni

2010-11-17T18:40:00.005+02:00

Kaikilla pitäisi olla oma Flamma. Kaikilla pitäisi olla oma pikkuystävä joka tekee elämästä Elämää, ulkoilusta Ulkoilua ja tekee kaiken ylipäänsä kaksin verroin jännittävämmäksi. Kaikilla pitäisi olla oma pikkuystävä joka on aina korkeintaan puolen metrin päässä ja valmiina mihin ikinä sitä tarvitaankaan tai mihin sitä ei tarvita. Kaikilla pitäisi olla oma pikkuystävä joka on välillä niin ärsyttävä että sitä tekisi mieli kalauttaa halolla päähän ja jättää kuoppaan mätänemään, mutta jonka rasittavien ominaisuuksien huomaa hetken päästä olevan juuri niitä, joista pitää siinä eniten.

Rakkaalle pyrriäiselleni, Claudia

No niin, vetistelyt sikseen ja hardcore-kamaa peliin :P Tänään käytiin Saran (joka btw omistaa ylläolevan kuvan) ja haukkujen kanssa tottelemassa.

Tuiksin kanssa tehtiin ensin ruutuja. Tehtiin samalla tavalla kuin eilen, eli ensin ruutu jonka sisällä oli palkka ja sitten tyhjä ruutu samasta suunnasta. Molemmat oli taas oikein hienoja! Jess! Olen niin onnellinen! Vihdoinkin ruutu etenee!

Tuikun kanssa tehtiin myös tunnaria, sain nimittäin vihdoin kapulat pestyä. Piilottelin yhtä kapulaa ruohikkoon. Alussa Tuiksi yritti etsiä kapulaa näöllään mutta heti kun nenä avautui, Tuikun toiminta oli TOSI hienoa! Vihdoinkin päästään näissä ongelmaliikkeissä eteenpäin!

Lopuksi tehtiin muutamat maahanmenot kaukaa ruutua ajatellen. Nekin toimi kivasti, tosin jätin Tuikun jalkapallomaalin taa ettei se pääse liikkumaan eteenpäin. Rakkaan Tuistin puolustukseksi tässä Flamman hehkutuksessa pitää sanoa, että jos Flamma tekee elämästä jännittävämpää, Tuik poistaa elämästä turhan jännityksen. Tuiksi on maailman paras stressinpoistolääke: aina jos lenkillä stressaa Flamman reaktiot ohikulkeviin koiriin, ohi vilahtaneisiin jäniksiin ym, Tuikun voi vaan käskeä sivulle ja siinä se sitten nököttää. Ei tarvitse yhtään pelätä että se lähtisi johonkin koska sehän ei lähde. Ennen stressaavia tilaisuuksia voi kaapata oman karvaystävän syliin ja halia sitä maailman loppuun asti. Toinen loistava rentoutumistapa on maata lattialla ja käyttää Tuiksia tyynynä.

Flamminkainen oli Saran tullessa kentälle niin Saraa kohti suuntautuvilla kierroksilla, että otettiin muutama lähetys viestiä. Flamminkainen oli ihan SUPER! Lähetyksiä oli vaan kolme mutta niissä pyrri kiisi kuin viimeistä päivää meidän välillä.

Flamsu teki myös maahanmenoja/paikallamakuita. Pisin makuu oli 30s ja minä olin selin Flamsuun. Se oli tosi hieno! Maahanmenot Flamsulla on tosi nopeita kunhan se vaan älyää mennä maahan :) Tällä hetkellä treenataan sivulta istumasta maahanmenoa, liikkeestä maahanmenot on olleet pitkään jo aivan upeita, tosin se liikeosa on ollut ihan ei-käskynallaolevaa kävelyä/juoksua.

Lopuksi otettiin muutama pieni seuraamispätkä. Ne oli tosi kivoja, tosin ei ehditty tehdä kuin ihan muutama parin askeleen pätkä kun eräs söi niin nopeasti nakit (ja minun käden!!!)

Kaikki nuoret tyypit tahtoo mennä sekaisin

2010-11-16T15:27:00.005+02:00

Kuten meidän Flampiainen joka joutui olemaan sunnuntain kisojen ajan kotona ja joka eilen Tuusulassa vietti suurimman osan ajasta autossa. Pitääkö edes todeta että pyrrillä on tänään energiaa? Vapaaksi se pääsee nykyään vaan koulutustilanteessa ja silloin kun leikkii tosi intensiivisesti Tuikun kanssa. Heti kun leikki loppuu, Flampiainen laitetaan hihnaan. Jostain saattaa huomata että eräs on aika teini. Tylsää kun ei voi pitää koiria vapaana miten sattuu. Pitää vaan tyytyä siihen että Tuik on vapaana ja Flamma oman hihnansa ja Tuikun hihnan yhdistelmässä kunnes Flamsu alkaa saamaan aivoja päähän.

Tänään treenattiin vähän toko/tottisjuttuja. Tuikun kanssa tehtiin ruutua, ensin niin että ruudussa oli lelu ja tokalla kerralla samasta suunnasta ilman lelua. Suureksi yllätykseksi molemmat toistot oli ihan hirmu hyviä! Leluttomaan ruutuun mennessä hihkaisin matkalla vielä lisävauhtia Tuiksiin. Tuiksi pysähtyi käskystä tosi hyvään paikkaan ruudun takareunaan. Ehkä tämä tästä alkaa jopa hahmottua!

Flamminkainen teki eteenmenoa, nyt ekaa kertaa niin, ettei käyty yhdessä viemässä lelua kentän päähän. Flamsu oli silti ihan perillä jutusta ja veti kuin mikäkin husky lelua kohden ennen kuin päästin sen menemään. Ajattelin ensin tehdä lähetyksen vaan jonkun 10m päästä lelusta, mutta koska Flam veti lelua kohden ja oli niin hyvin perillä jutusta, lähetinkin sen jo n. 30m päästä. Eteenmeno oli tosi hieno!

Tehtiin myös tuota seuraamista ja naksuttelin pään asentoa. Hienostihan se toimi muutamalla askeleella, katsotaan uudestaan sitten kun seurattavana on 50 askelta :P

Flamsun kanssa on nyt viime aikoina vaan tehty istumisen ja maahanmenon erottamista, noihin asentoihin menonopeutta sekä molemmissa asennoissa pysymistä. Temppuna ollaan treenattu sivuttaisten koipien nosto ilmaan.

Se vaikuttaa välillä olevan vähän aineissa © Sara Menna

BH Tuikku

2010-11-15T22:22:00.006+02:00

Helsingin ruuhkat on naurettavia. Tänään menomatka Tuusulaan kesti yli 1,5h, takaisintulo taas 25min...

Eli käyttäytymiskokeessa käväistiin. Koko päivän satoi ihan kamalasti ja sattuneesta syystä koko kenttä oli yhtä lammikkoa. Eipä siinä sen kummempaa, Tuik teki tosi hienot seuraamiset, tosin henkilöryhmässä se oli ihan O.o Se annettakoon anteeksi kun ei olla koskaan ennen moista tehty. Liikkeestä istumisessa tuo seisoi ja maahanmenossa istui. Luoksetuloon sanoin väärän käskyn ja Tuik oli taas ihan pihalla. Luoksehan se tuli mutta alkupätkän ravasi korvat luimussa ja oikein näki kuinka sen päässä raksutti :D Paikallamakuu oli tosi hyvä. Noilla tuloksilla päästiin kaupunkiosuuteen.

Kaupunkiosuudessa allekirjoittaneen jalat oli ihan jäässä, onnistuin nimittäin ottamaan juuri ne kengät, jotka päästää kaiken veden lävitseen. Jalat oli niin märät, että jokainen askel sattui. Kaupunkiosuudessa oli vielä vähemmän ihmeitä kuin tottelevaisuudessa -> Tuikun nimi on nyt BH Tuikku!

Mamman loistoeläin © Anna Kokko

Tuolla kokeessa tajusin, että haluankin opettaa Flammalle erilaisen pään asennon seuraamisessa. Tällä hetkellä se pitää päätä samalla tavalla kuin Tuikku, eli minun polven edessä 90 asteen kulmassa muuhun vartaloon. Päätin, että haluankin opettaa sitä pitämään päätä suoraan ylöspäin samalla tavalla jolla se pitää nyt jo perusasennoissa. Alla vanha mutta havainnollistava kuva halutusta pään asennosta © Sara Menna

Hieno hylly pokaaleille

2010-11-14T19:54:00.006+02:00

Tänään oli Tuiksin vuoro agiliitää ja jopa ihan kisamielessä. Itsellä oli ihan tosi tosi huono fiilis ennen rataa, olin ihan varma että menee tosi huonosti ja kaikki on tyhmää. Ennen rataa kuumensin Tuikkua minun lapasilla ja radalle mennessä en millään meinannut saada tuon otetta irti hanskasta :D Kuulemma ratatoimihenkilöt oli katselleet vähän sen näköisinä, että pitäisköhän tuosta nyt huomauttaa :P Eivätpä huomauttaneet.

Heti kun sain koiran irti minun kädestä, aloitettiin rata. Lentävät lähdöt on muuten ihan hauskoja, paitsi silloin kun ei ehdi millään tapaa ohjaamaan koiraa. Niinpä meille tuli alkuun aika kamalaa pyörityssähläystä jonka aikana tuo elukka yritti kovasti napata hanskan irti minun kädestä. Eipä kuitenkaan hyllytetty siihen paikkaan vaan rata jatkui tosi kivasti. Tuik meni hienolla vauhdilla, sillä oli kunnon meno päällä. Tuik irtosi hyvin, teki hienon keinun, puomin ja kepit. Silti tuli hylly kun joku este jäi välistä.

Eipä harmita tuo hylky yhtään. Oli paras hylly meiltä ikinä! Tuikun kanssa oli tosi kivaa radalla ja kaikki sujui ihan yllättävän hienosti. Ehkä me voitaisiin joskus toistekin käydä vähän kisailemassa.

Juoksariongelmointia, osa 1

2010-11-13T09:54:00.013+02:00

Tässäpäs on Flampulan eilinen juoksaritreeni:

Näin heti alkuun tuli kohdattua 2 ongelmaa:

1. En edelleenkään nää, mitä tuo koira tekee
Palkkasin joka toiston samalla tavalla. Lähetän Flamman niin, että pidän siitä kiinni lankun päässä ja se saa juosta kun päästän siitä irti. Siitä seuraa se, että katson tuon juoksemista takaapäin enkä nää kunnolla missä tuon jalat on. Pitäisi siis varmaan opettaa tuota koiraa pysymään paikallaan hetken ja vapauttaa se vasta, kun olen lankun sivussa hyvällä katselupaikalla. Ongelmana vaan on se, että Flam ei varmaan juokse täysillä jos se ei ole paikallaan ollessaan tosi kierroksilla ja jos se taas on paikallaan tosi kierroksilla, se varmasti varastaa.

2. Flamma kääntyy minua kohden jos kehun/naksautan
On vähän paha merkata oikeaa tekemistä jos ei pysty käyttämään mitään kehuääntä. Tätäkin pitäisi vissiin treenata, tyyliin että heitän pallon ja kehun kun se juoksee. Sitten se voisi saada palkkaa kun jatkaa vaan lelulle.

Ratkaisuehdotuksia saa ehdottomasti antaa!

Minun silmään tuo hyppäsi vaan kolmannen toiston, toinen ja neljäs oli tosi kivoja juoksuja. Jotenkin vaan tuntuu, että noissa nopeimmissa juoksuissa = 5 ja 6, tuon askel ei vaan osu lankun päähän. Niillä se juoksee lankulla vaan yhden askeleen koska sen askelpituus on niin pitkä. Noissa hitaammissa, mutta muuten hienoissa juoksuissa = 2 ja 4, se ottaa lankulla 2 askelta ja siten askel sijoittuu paremmin. Ehkä pitäisi siis antaa Flamsun ottaa vauhtia ja antaa sen hypätä lankulle jotta sen askel osuisi nopeimmissa toistoissa lankun päähän. Toisaalta taas tuntuu, että kun tuo saa vielä lisää vauhtia ja askelpituus kasvaa vielä lisää, se liitää yhdelläkin askeleella lankun päästä päähän.

Flamsu on ihan paras tuolla agissa. Sillä nousee ihan selkeästi kierrokset kentälle mennessä, eilenkin se rupsesi vaan riuhtomaan minun hanskoja kun käveltiin sinnepäin, kentälläkin sen oli pakko päästä riuhtomaan niitä kaikissa väleissä. Oikea asenne sillä ainakin on, agia se ei osaa mutta riehuminen luonnistuu!

Juoksaritreenin lisäksi Flam pääsi tekemään pieniä hyppyjä ekaa kertaa elämässään. Hypyt oli n. 5cm korkeita. Famsu meni ensin yhden, sitten kaksi ja lopulta kolme hyppyä. Pakko sanoa että vauhtia tuolta koiralta ainakin löytyy! On sitten eri asia että kuinka minä tulen pysymään perässä :P

Agimatkariehuntaa © Sara Menna

Lintumummelit be damned

2010-11-12T10:52:00.005+02:00

Pakkoko niille saakelin siivekkäille on jättää metsiin niitä helevetin leivänpalasia? Maa ei ole edes jäässä ja luonnon eläimet pärjää ihan hyvin ilman niitä leivänkannikoita. Tosi hauskaa omistaa superahne pyrrieläin joka hotkii kaikki mädäntyneetkin leivänpalat ennen kun ehtii mitenkään siihen puuttua.

Me yritettiin tänään tehdä esineruutua mutta tokalla toistolla Flamsu sai hajun leivästä ja kävi imaisemassa sitä naamariin. Niinpä vaihdettiin paikkaa ja otettiin uusintayritys. Tällä kertaa onneksi matkan varrella ei ollut mitään syötävää joten Pampulan esineruudut toimi kuin unelma. Otettiin 5 toistoa ja esine oli kauimmillaan n. 50m päässä. Esineinä oli rullallinen koirankakkapusseja ja teippirulla. Pampula taas kiisi aina ensin tallatun alueen päähän ja sieltä lähti etsimään esineitä. On se Pampiainen vaan hieno.

Kuva © Sara Menna

Keltakärsänorsun ja kumppaneiden maanantaimatka

2010-11-08T20:32:00.004+02:00

Pedot kävi taas perinteiseen maanantaiseen tapaan tottelemassa.

Tuiksi teki ruutua ja voi-kaukoja. Ekassa ruudussa oli lelu ja sen jälkeen tehtiin ruutua samasta suunnasta ilman lelua sen sisällä. Eka ruutu oli super, leluttomat ruudut oli mallia: *pompotipompotipompoti. ai mihin?* "menevaan!" *pompotipompoti* "paikka!" *ootas mä haistelen tässä vielä hetken. noin. ai minäkö maailman taitavin? jee!" Eli tavallaan edistystä mutta ei silti mitään kaunista katseltavaa. Kaukot oli aika hirveitä vaikka roikotinkin tuota namilla nenästä.

Flamminkaisen kanssa vaan leikittiin ensin ja se oli aivan ihanan intensiivinen! Sen jälkeen otettiin seuraamista, ja sekin oli ihan superhienoa vaikka Sara sanoikin että tuo näyttää nojaavan. Minua ei nojaaminen haittaa, ensinnäkin siksi koska en itse tuntenut sitä ja toiseksi koska minulla on jo yksi koira joka seuraa 10cm päässä. Kahden koiran treenaamisessa on nimenomaan hauskinta se, että saa opettaa molemmille ihan eri tavalla asioita ja saa niiden tekemisestä ihan eri näköistä :) Joka tapauksessa tehtiin Flamman tähän asti pisin seuraaminen, 15 askelta, joka oli aivan mahti! Loppuun tehtiin maahanmenon ja istumisen erottamista. En ymmärrä miksi se sujuu näin hyvin, vaan ihan lopussa tuo teki muutaman maahanmenon istumisen sijaan. Ei me edes olla tehty juuri istumista O.o No, en valita :P

Nämä on kyllä hassuja otuksia. Flampulan on tuolla tokotreenipaikassa aika pakko kiivetä seisomaan minun pään päällä kaikilla tauoilla ja irrottaa samalla minun korviksia :D Se on sen joku tokotreenijuttu. Lisäksi nämä pedot varmaan saa sen verran itseluottamusboostausta kaikista kehuista treeneissä että treenien jälkeen niiden pitää aina riehua hihnassa koko kotimatka -.-

Tuiksi on taiteellinen © Anna Kokko

Pyrri juoksee!

2010-11-07T17:17:00.010+02:00

Tänä aamuna Flampiainen kävi hakemassa vähän tyttöbakteereja. Bakteerien luovuttaja oli ylisöpö pyrtsityttö Ruu (Coire du Mourioche) joka on syntynyt kivasti vain 3 päivää Flamminkaista ennen. Flampula löysi kyllä selvästi sielunkumppaninsa, sen verta nopeasti kävi kakarat hippasille. Vähän Flamminkaista silti jännitti ja se juoksi vähän selkä kyyryssä, se kun on tottunut siihen että sitä heitellään aika rajusti. Nyt oli kerrankin kaveri joka jaksoi vaan juosta ja juosta ja juosta ja juosta. Kaikki muut Flamminkaisen leikkikaverit haluaa painia aika-ajoin eikä jaksa juosta noin pitkään. Välillä Famsulla oli tosi hölmistynyt ilme kun sitä ihmetytti miten joku toinen koira jaksaa juosta sen kanssa niin paljon :) Alla on yhteiskuva riehueläimistä © Minna Päivärinta.

Iltapäivästä lähdettiin agiliitämään. Ajattelin ettei tuo himpula jaksa varmaan hirveästi mitään tehdä mutta mitä vielä! Pikkupyrri paineli pellolla Pessin ja Tuikun kanssa ihan kuin se ei olisi koskaan ennen juossutkaan. Itse treenin aiheena oli juoksukontaktit ja tällä hetkellä lähinnä leveällä laudalla pysyminen ja täysillä kiitäminen. Suuren kaivuu- ja tukemisoperaation jälkeen aloitettiin uraauurtava tieteellinen tutkimus. Aiheena oli: juokseeko Flam nopeammin namikupille vai liikkuvalle lelulle. Oikeastaan oli tarkoitus kokeilla myös paikallaan olevaa lelua mutta se päätettiin jättää ensi kertaan kun Flampula oli niin pihalla siitä, mitä sen kuuluu tehdä. Alla on video treenistä, ensimmäiset 3 toistoa on lelulle, loput namikipolle. Vasta namikippovaiheessa se alkoi tajuta mitä tuossa oli tarkoituksena tehdä, ne toistot on sen takia suhteessa nopeampia kuin lelutoistot joissa tuo kakara oli ihan pihalla. Jatketaan siis ehdottomasti liikkuvalla lelulla ja ehkä ensi kerralla tuo tietää homman nimen jo niin hyvin, että juoksee jopa täysiä :)

Tällä kerralla meillä ei tosiaan ollut ideana muu kuin laudalla pysymisen harjoittelu, mutta videolta katsottuna Flam juoksi ekan, neljännen (jossa kyllä kompastui jalkoihinsa :D), kuudennen ja seitsemännen toiston ja hyppäsi tokan ja kolmannen toiston. Vastalauseita saa esittää sekä ehdotukisa siitä, mitä viidennessä näkyy. Pelottaa ihan hirmuisesti että miten osaan erottaa nuo juoksut/hypyt vauhdissa kun videoltakin tarvittiin varmaan 150 uusintaa että näki hypyn ja juoksun eron. Olen yrittänyt treenata juoksun erottamista muiden videoilla mutta tositilanteessa siitä ei ole näköjään juuri hyötyä.

Tuiksi opetteli agissa hakemaan lelua laatikosta ja samalla tehtiin pientä keppitreeniä. Kepit tuo meni tosi kivasti, muussa vauhdissa oli toivomisen varaa. Ei minulla mitään odotuksia oikein ole ensi viikon kisoille ja pahoin pelkään ettei tuo liiku ollenkaan.

Eilen Flampiainen oli minun hierottavana koirahierontapäivässä. Ensimmäiset 3 tuntia tuo vaan riehui ja riekkui, repi alustana ollutta pyyhettä jne. 2 viimeistä tuntia tuo oli sitten ihan rentona, nukahtikin välillä ja päästi söpöjä nukahtamisääniä :) Välillä se kuitenkin muisti olevansa pyrrinpoikanen ja pinkaisi suoraan ylös puoliunesta ja rupesi häsläämään jotain omiaan :) Hieronta silti auttoi ja tänä aamuna ja eilen illalla Flampula on rentoutuneempi kuin yleensä. Sen huomasi siitä, että sen kanssa oli jopa ihan miellyttävää hihnalenkkeillä ;P

Pari päivää sitten Tuiksi teki 15min paikallamakuun kun saatiin sittenkin bh-paikka. Tosi hienostihan tuo elukka makoili, ilman kuppipalkkaa tilanne voi olla vähän erilainen... Kyllä minulla silti on aika luottavainen olo Tuikun bh:n kanssa, kyllä sen pitäisi osata kaikki ne asiat ihan hyvin. Tuiksi on niin ihanan luotettava tapaus että en jaksa edes stressata moista koetta.

Famsu nauttimassa hieronnasta © Nea Finnig

Rusakkojahtia

2010-11-04T12:35:00.006+02:00

Pikkumusta suoritti tänään the ultimate itsenäistymisriitin ja kävi vähän jahtaamassa rusakkoa -.- Se metsäneläin lähti pinkomaan jonkun 15m päästä meitä ja molemmat pedot lähti tietysti heti perään. Huusin koiria ja (mitä ihmettä???) Tuikku lopetti jahdin siihen paikkaan. Se vaan kipitti kiltisti takaisin mamman luo. Flampula taas kiisi pitkin maita ja mantuja välittämättä minun huudoista. Se vaan juoksi ja juoksi ihan älyttömän lujaa. Välillä kuului Flampulan haukahduksia. Muutaman minuutin pikkumusta oli poissa ja sitten lopulta tuli takaisin. Se pikkupyrrin ilme olisi ehdottomasti pitänyt saada kuvattua! Pikkumusta oli ihan superisoilla kierroksilla ja se oikein tärisi innosta. Ainakin sillä oli kivaa :) Minun puolesta tuo saisi jahdata rusakoita niin paljon kuin sielu sietää jos se ei voisi jäädä auton alle. Valitettavasti Helsingistä niitä autoja vaan löytyy aika paljon. Siispä pedoille on luvassa hihnalenkkeilyä ja koirapuistoilua siihen asti että Flampula on vähemmän teini. Pitäisi varmaan kouluttaa joku oma kani agilityvieheeksi niin saisi kaiken noiden minun petojen mahdollisen vauhdin hyödynnettyä :P Ja viestiin myös. Tuikulle Flamma on jo aika hyvä viehe:

Osaa se Flampula kyllä muutakin kuin jahdata viattomia metsäneläimiä. Tänään Flamsu teki ennätyspitkän, 2min paikallamakuun Tuikun vieressä. Flampula oli aivan superhieno tattieläin! On tästä kyllä matkaa siihen bh:n 5-10 minuuttiin häirittynä mutta hyvä alku jos ei muuta :)

Älyn takaisinmarssi

2010-11-03T09:47:00.003+02:00

Aamulla jatkettiin Pamsun esineruutua. Piilottelin ensin teippirullaa ja aurinkolasikoteloa kotona ja sitten mentiin metsään etsimään noita samoja esineitä. Flampiainen oli aivan loistokas! Se etsi tosi hienosti ja aivot mukana. Se taas juoksi ensin ihan tallatun alueen takareunaan ja siitä risteili takaisin. Mamman loistava pistoeläin! Pampula oli ihan tosi tosi intensiivinen etsinnöissään eikä se häiriintynyt yhtään n. 30m päähän räksyttämään tulleesta koirasta.

Jopa maailman hienointa pk-Flampulaa väsyttää välillä. Hetken.

Teinipampulan rajallinen aivokapasiteetti

2010-11-02T18:53:00.003+02:00

Meidän pikkuhimpulan teini-ikä on virallisesti alkanut! Lenkeillä tuo on ruvennut tekemään sitä, että nappaa nopeasti jäniksenpapanan suuhunsa ja kun minä murahdan sille, se hyppää tasajalkaa/lähtee juoksemaan toiseen suuntaan. Sitten se pysähtyy parin metrin päähän lällättelemään ilmeellä "ähähäh kömpelö eukko, et saakaan mua kiinni!" :) Silloin sille ei enää voi olla vihainen, se vaan on niin ylisöpö teinihimpula joka naruttaa minua mennen tullen.

Flampiaisen kanssa treenattiin tänään eteenmenoja, noutoa ja esineruutua. Eteenmenot oli tosi hienoja vaikka tehtiin tosi hajurikkaalla nurmialueella. Nouto taas on ihan Flampulan bravuuri, tänään tuo nouti aivan täydellisesti 400g puukapulaa ensimmäistä kertaa. Loistopampula! Muutenkin noutoliikkeet on aikalailla Flampiaisen erikoisalaa, kotona siitä on tullut minun siivousorja, se tuo käskystä minulle lattialta kaiken paperinpaloista kenkiin.

Esineruutu oli silti vähän liikaa samalle päivälle eteenmenojen kanssa. Eteenmenoissa tuo saa singota karvan luo ja jäädä tappamaan sitä. Nyt se yritti kovasti tehdä hanskoille samaa esineruudussa. En usko että tästä mikään kunnon ongelma tulee, kuten sanottu tuo osaa kumminkin tuoda minulle ihan kaiken. Pitää vaan pitää treeni ihan erilaisena kuin eteenmenotreeni ettei pienen Pampiaisen aivosolu ylikuumene. Voitaisiin ensi kerralla tehdä vaikkapa kengillä, ne varmaan on niin isot ja painavat ettei tuo rupea niitä mutustamaan ja heittelemään.

Aivokapasiteetin rajallisuuden huomioonottaen en tiedä oliko mikään paras veto suostua mukaan meidän vuosikurssin hakuporukkaan. Ihan varmasti näin treenin alkuvaiheessa Flampula sekoittaa viestin ja haun. No, pitää vähän katsella. Jos hakutreenit alkaa vasta ensi keväänä niin ongelmia ei varmaan niinkään tule mutta jos ne alkaa jo syksyllä niin pitää miettiä josko menisin sinne sittenkin Tuikun kanssa ja treenaisin pelastushakua.

Tuiksipuiksin kanssa ollaan lähinnä ruutuiltu vaihtelevalla menestyksellä. Kosketusalustaakin ollaan nyt treenattu, alan nimittäin olla aika epätoivoinen tuon liikkeen suhteen.

Peruspäivä meillä

Mutkunmutkun

2010-10-31T18:23:00.003+02:00

Jos Tuikku on ailahteleva narttu niin hihnan toinen pää on vielä ailahtelevampi narttu. Eräs nimittäin ilmoitti Tuikun agikisoihin 14.11. Ei tässä taida olla yhtään mitään järkeä. Jotenkin tuntuu ettei tuo kuitenkaan liiku ja kaikki on tyhmää. Sitäpaitsi en ole opettanut keinua ollenkaan uudestaan ja startti on agiradalla. Pussi ja kepitkään ei varmaan onnistu. Oli vaan kamala kisaamattomuusmasennus ja tylsää treenata kun ei pääse kisaamaan missään. Mielenhärö sai vallan kun kisojen vika ilmopäivä oli tänään.

Eihän sillä mitään väliä ole miten tuolla menee, olenhan jo heittänyt hanskat tiskiin tuon koiran fiksun ja tavoitteellisen treenauksen kanssa. Silti varmasti ketuttaa jos tuo koira ei liiku yhtään mitenkään. Pitää ottaa paljon lohdutussuklaata mukaan.

Ette varmaan arvaa että hulluuskohtaus alkoi kun käytiin tänään agittamassa. Tuiksi tuntui ihan kivalta, ei se mitenkään supernopea ollut mutta ok kuitenkin. Tehtiin jopa ihan normaaleja keppejä testi mielessä. Tosi järkevät treenit siis. Kepit sujui yllättävän hienosti. Tuntuupa tyhmältä selostaa jotain treenejä joissa ei ollut mitään ideaa. Jotenkin vaan niin turhauttavaa tehdä edes mitään ideapitoisia treenejä kun tulos saattaa olla ihan mitä vaan. Valivali.

Flampiainen juoksi kentällä. Tarkoituksena oli testata juoksukontaktin treenaamista suoraan puomin alastulolla joka on maassa, mutta kävi ilmi että se on ihan liian kapea. Herra pikkuhimpula hyppäsi siitä aika taidokkaasti heti pois :) Niinpä Flamminkainen sai vaan juosta siivekkeiden välistä.

Maanantaina oli tokot mutta muutoin ollaan vaan podettu treenimasennusta. Ei ole yhtään huvittanut treenata kun ei pääse kisoihin. Tunnari, kaukot ja ruutu ei toimi ikinä ja agi nyt menee miten sattuu.

Tulikohan napattua liian iso pala purtavaksi? © Sara Menna

Huoh, naiset

2010-10-24T16:59:00.007+03:00

Ota nyt tuosta Tuikusta taas selvää. Se on juuri niin narttu kun vaan narttukoira voi olla. Reagoi joka asiaan joka kerralla eri tavalla ja koskaan ei tiedä mitä sen pienessä päässä liikkuu.

Tänään käytiin mölliageissa. Olin oikeastaan päättänyt että lopetetaan agi kun kyllästyin siihen nysväämiseen. Ennen rataa heiluttelin Tuikulle lelua ja se vaan katseli tyylillä "haist home". Sanoin järjestäjälle, ettei osallistutakaan mutta sitten kaikki katsojat rupesi yllyttämään mukaan. Niinpä ajattelin näyttää kaikille miksi me ei tulla. Heiluttelin lelua uudestaan ja Tuik olikin ihan liekeissä! Se repi lelua ihan hullun lailla enkä meinannut saada sitä siltä pois kun siirryttiin radalle. O.o Radalla Tuik sinkoili tosi lujaa esteeltä toiselle eikä katsonut ohjaustani juurikaan. Putkiinkin se meni ihan järkyttävällä raivolla. Kerran se meni jopa niin raivolla, että sieltä ulos tullessaan kompastui je lensi kuperkeikalla ympäri. Sepä ei meidän narttua lannistanut vaan se sinkosi vielä entistä raivoisammin joka paikkaan. -.-

Siis aivan upeaahan on että Tuik meni näin innolla esteitä, jopa niin suurella innolla ettei minun ohjaukset kiinnostaneet. Sitähän me ollaan tässä haettukin. Mutta se häiritsee, että en osaa kuvata tuota koiraa: onko se sairaalloisen ohjaajapehmeä, kova, vietikäs, vietitön, miellyttämisenhaluinen tms. Se kun käyttäytyy koko ajan eri tavalla. Olen aina ennen vannonut narttujen puoleen mutta tällaisen ääripäähormonihiirinartun jälkeen en olekaan enää niin varma asiasta.

Joka tapauksessa me voitettiin maxikisaavien luokka. Näissä kisoissa ei ollut ideana mennä jonkun muun suunnittelema rata vaan ideana oli mennä mahdollisimman monta estettä 30s ajassa omavalintaisessa järjestyksessä. Miksei kaikki kisat voi olla tällaisia :P Rataa oli vaikea keksiä mutta oli hauskaa voittaa vaikka koira meni ihan eri rataa kuin minä :)

En vaan nyt yhtään tiedä miten me jatketaan agilityn suhteen. Kisatavoitteet heitän ihan suosiolla roskakoriin. Kyllähän sitä voisi välillä käydä radalla leikkimässä ja mölleissa pitämässä hauskaa. Tuikun kanssa on ihan turha tehdä mitään suunnitelmia, sillä mikään ei kuitenkaan mene niiden mukaan.

Flampiainen taas on uros. Urosten maailma hajumaailmoineen alkaa vetää sitä yhä enemmän puoleensa. Treenatessa/leikkiessä sitä ei hajut kiinnosta pätkääkään mutta vapaana lenkkeillessä pitää päästä aika monet pissat tutkimaan. Minä en oikein ole koskaan ymmärtänyt tätä urosten maailmaa mutta alan pikkuhiljaa pitämään siitä. Flam tekee urosten juttuja mutta se tekee niitä ennakoitavasti ja reagoi samaan asiaan aina suunnilleen samalla tavalla.

Itse kisa-alueella Flampula oli aivan loistokas, sitä ei ihmismassa ja muut koirat kauheasti kiinnostaneet vaan se leikki tosi intensiivisesti. Ja paljon. Se aina haki minua leikkimään ja saalisti leluja kuin viimeistä päivää.

Kisojen jälkeen käväistiin metsässä tekemässä viestiä. Flamsu juoksi tosi upeasti aina minun luo, mutta viimeisellä kerralla Flam jäi jostain syystä jumittamaan kesken juoksemisen kun juoksi Saran luo. Pitää varmaan tehdä ihan pikkupikkumatkoja ja antaa Saralle parempia nameja kuin mitä minulla on. Loppuun otettiin yksi lyhyt lähetys Saran suuntaan josta Flam sai paljon palkkaa.

Itse ongelmatapaus © Anna Kokko

Lusmut treenaa

2010-10-22T10:17:00.004+03:00

Täälläpä ei jaksettu herätä aamun solun aineenvaihdunta-luennolle vaan mentiin petojen kanssa treenaamaan tokoa.

Tuiksi teki ruutua ja luoksaria. Ruutu oli tällä kertaa parempi kuin viimeksi. Tuiksi on tosi intona ruudusta ja sinkoaa eteenpäin ihan hirmuisella vauhdilla. Se tietää, että tötsissä on joku juttu. Se ei vaan millään tajua että mikä. Näin poistiivisesti ajateltunahan on tosi hienoa, että Tuik on ihan intona ja tietää että tötsät tarkoittaa jotain. Enää sen tarvitsee vain tajuta että mitä ne tarkoittaa. Siihen sitten taitaakin mennä ikuisuus. Luoksari oli perustuiksia. Tuik on ihan unohatnut mitä siinä pitää tehdä. Kun jätän Tuikun alussa maahan jäämiskäskyllä, se nousee istumaan -.- Niinpä piti tehdä ilman jättökäskyä. Seisomaan pysäytyksessä minun täytyy käyttää ihan hurjan pitkää käsimerkkiä että tuo pysähtyy eikä vaan hidastele.

Flampulainen teki eteenmenoa ja seuraamista. Eteenmenossa sillä oli katsojina joku mummeli ja sen räksyttävä pikkufifi joiden oli ihan pakko jäädä toljottamaan meidän touhuilua. No, olivatpahan hyvää häiriötä. Flampiainen oli ihan parsa. Se ei välittänyt tippaakaan katsojista venkoili sylissä ihan hullun lailla kun kannoin sen pois lelun luota. Aina kun päästin Flampulasta irti ja annoin käskyn, se sinkosi ihan järjettömän lujaa suoraan lelulle. Matkaakin löytyi ihan hyvin, toisella kerralla sitä taisi olla 40-50m. Seuraamisessa häiriötä oli vielä enemmän. Meidän ohi meni tosi monta ala-astelaisryhmää. Flampiainen oli edelleen aivan loistokas eikä ottanut lapsosista yhtään häiriötä.

Eilen jatkettiin Flampiaisen kanssa esineruutua. Sillä oli tällä kertaa jäänyt ehkä vähän eteenmenot päälle, sillä se sinkosi joka kerralla täysillä tallatun alueen päähän ja sitten vasta avasi nenänsä kunnolla ja risteili tiensä takaisin. Aivan täydellisiä pistoja siis! Hih, kerrankin joku minun koira oppii jotain itsestään :) Intoa vaan oli niin paljon, että pikkukoira ei välillä malttanut kuunnella nenäänsä vaan sinkoili tallatulla alueella ja etsi esineitä katseellaan. Joka tapauksessa olen tyytyväinen, kun tuohon työskentelyyn lisää vielä himpun verran aivoja, alkaa Flamman pisto olla jo aivan loistava.

Petolat on nyt ihan intona kun tuolla ulkona on jäisiä lätäköitä. Ne on ihan Tuikun lemppareita. Niitä pitää kaivaa ja on ihan ylisiisitiä kun jää menee rikki pitäen hassuja ääniä. Jäällä on myös tosi siistiä liukua. Flamminkainen taas alkaa olla jo nopeampi kuin Tuik! Ainakin suoraa pinkoessaan se saavuttaa Tuiksin helposti, mutta käännöksissä se jää jälkeen. Flampiainen on muuten fiksu koira, opetin sitä vauvana työntämään ovia kiinni. Ajattelin ettei se siitä rupea itsekseen ovia aukomaan, eihän Tuikkukaan niin tee. Öö... Huomatteko perustelun surkeuden? No, joka tapauksessa se on nyt oppinut käyttämään kahvaakin ja koska se osaa työntää oven auki, on tie keittiöön auki hetkessä. Sieltä se sitten varasti meidän juustohöylän ja askarteli sen kahvaan omia puumerkkejään :) Ääliö. Se on muutenkin aika velmu tapaus, nimittäin kun minä olen kotona, se on maailman kiltein pieni enkelilapsi, mutta kun pelkästään kämppikseni on kotona, se possuilee aina kun silmä välttää. Sitten taas kun se on ihan yksin, se pistää omat bileet pystyyn ja askartelee kaikkea edellämainitun tapaista pikkuhupailua.

Kuva © Sara Menna

Muka-tottelevaiset pedot

2010-10-19T19:44:00.004+03:00

Toko mukamas jotain tottelevaisuuskoulutusta :D Sallikaa mun nauraa. Ollaan treenattu nyt kahtena viime päivänä tokoa/tottista ja Flamma on kyllä ihan kaikkea muuta kuin tottelevainen. Liikkeet se tekee ihan superisti mutta hihnassa se tempoo joa suuntaan, hyppii, pomppii, saalistaa minun kättä, löytää kaikki mahdolliset herkut maasta, hyökkii Tuikun kimppuun ja mitähän vielä?

Eilen oli tarkoitus mennä I-HAHtokoihin mutta päädyttiinkin ihan omalle peruskentälle kun ovesta ulos astuttua meinasi nousta lentoon ja sadetta tuli vaakasuorasti naamaan. Sattuneesta syystä ei treenattu yksinkään hirmu pitkään.

Tuik teki ruutua, idaria ja kaukoja. Ei tuo enää ruutua osaa, ei se hae ruutua millään tavalla, sinkoaa vaan eteenpäin ja etsii lelua katseellaan -.- Yritin naksutellakin ruutua mutta tuloksena oli vaan hassutteluräpellystä. Tehtiin hetken mielijohteesta idaria vanhoilla säännöillä (siis niillä jotka on vielä hetken voimassa) ja se toimi heti aivan loistavasti! Seuraaminen oli hyvää, kaikki jätöt oli hyviä eikä Tuiksi liikkunut tippaakaan paikaltaan. Kaukoissa on edelleen s-m ja m-s ongelmana. Pitää varmaan kuitenkin opettaa niihin se hissitekniikka vaikka siinä meneekin n. ikuisuus.

Flamminkainen teki eteenmenoa, luoksetuloja ja seuraamista. Eteenmenot oli ihan SUPER mutta luoksetulossa tuo haluaa aina tökkäistä minua haaroväliin ennen kuin istahtaa eteen istumaan -.- Nyt tehdään siis pällillä käsiohjauksella tuota luoksarin loppuosaa niin saadaan tökkimiset pois. Seuraaminen oli tosi hienoa, nyt sujuu "jo" 8 askelta suoraan :) Olen ollut aika laiska tämän seuraamisen treenaamisen kanssa.

Tänään treenattiin jopa porukalla. Aluksi tietysti satoi mutta loppuajan oli vaan kylmää... Tuiksin kanssa tehtiin ensin ruutua jota se ei edelleenkään hahmota. Ihan hyvinhän se sinne sinkoaa mutta ei sillä ole mitään hajua mitä ne tötsät tarkoittaa. Otettiin myös luoksareita koska seisomaan jääminen on aika hajalla. Saatiin aikaan kaikenlaista häröilyä: hipsimistä, varastamista, ennakointia, tötsien pujottelua sun muuta kivaa. Loppuun saatiin kuitenkin yksi sujuva luoksari molemmilla stopeilla.

Flampula teki paikallamakuuta ja henkilöryhmän alkeita. Flampiaisen paikallamakuut oli ihan loistavia kunnes kävin liian ahneeksi. Tehtiin niitä vähän liikaa joten Flamsu keksi pinkaista perääni jo kun käännyin sitä kohti. Loistokkaita makuita sattui kuitenkin paljon mukaan, pääsin jo tosi kauas (30m?) vaikka häiriötä oli aika paljon. Kerran 2m Flamman vierestä sujahti pyörä ohi mutta Flampula ei noteerannut sitä millään tavalla ja piti päänsä visusti maassa. On se vaan hieno mamman äälilö. Henkilöryhmän alkeet meni myös tosi hyvin. Henkilöitä oli vaan yksi mutta Flam keskittyi koko ajan hienosti minuun ja saatiin tehtyä seuraamista molemmilta puolilta henkilön ympäri sekä istumista henkilön edessä. Kertaakaan ei pikkupojan kontakti lähtenyt pois minusta. Loistopyrpylä se meidän Flamma.

Flamma on treenatessa nykyään ihan mahti, ei ole mitään pelkoa että se lähtisi huitelemaan yhtään mihinkään, joten sitä voi pitää ihan huoletta vapaana. Se tekee niin mielellään minun kanssa juttuja että ympäristö menettää kaiken kiinnostavuutensa sen silmissä kun treenataan. Tuikku on sitten taas, noh miten sen nyt muotoilisi? No se on Tuiksi. Toisin sanoen aidosti tyhmä koira joka unohtaa kaiken oppimansa ihan heti. Treenaaminen sen kanssa on tällä hetkellä puhtaasti turhauttavaa. No okei, kyllä se joskus yllättää ihan positiivisestikin.

Oma treeni-innostus on painunut ihan nollaan. On niin kylmää ja märkää ja ikävää eikä me kuitenkaan päästä koskaan voittajaluokkaan. Ruutu ja tunnari ei toimi millään tavalla ja kaikki muutkin liikkeet hajoilee käsiin. Me ei taidettu saada paikkaa BH-kokeeseen ensi kuulle, ainkaan mitään vastausta ei ole tullut joten ei ole siihenkään mitään treenattavaa. Kaiken lisäksi koulussa on pitkiä ja huippukivoja päiviä joten huvittaisi mielummin opiskella eläinlääketiedettä kuin opettaa koiria :) Tällä viikolla me ollaan nyljetty kissaa, leikelty siltä lihaksia esiin ja leikitty kaiken maailman csi-labralaitteilla :P

Kuva © Sara Menna

Avustaja Flampiainen palveluksessanne

2010-10-16T13:42:00.004+03:00

Joskus laiskottaa. Silloin on hyvä omistaa pukemisorja.

Eihän näiden temppujen opettaminen harrastuksia haitaa, vai miten se meni? Tänään esineruutua tehdessä Flamman mielestä hanska oli liian helppo vaan nostaa maasta joten sitä piti riuhtoa ennen nostamista :) Idiootti. Onneksi pienen naksuttelun jälkeen hanska nousi maasta ilman sen kummempaa tappamista. Alun hanskantappoja lukuunottamatta Flampiainen oli erittäin pätevä. Miten minua ei jaksa yhtään haitata vaikka temppuilu pilaisikin jonkun meidän "tärkeän" liikkeen? :)

Koiranomistajalla oli tänään shoppailupäivä: mukaan tarttui Tuikulle mm. hevosen, kalkkunan ja lampaan luita, saksanhirven ja poron jauhelihaa sekä kasa eri eläinten sisäelimiä. Flampiainen sai kauan himoitun BOT-toppaloimen. Jee, nyt ei tarvitse vähään aikaan käydä ostamassa noita jännempiä lihoja ja kaiken lisäksi minä saan vähän uutta tutkiskeltavaa :) Hih, minusta vähän tuntuu että Tuik saa esim. sian sydämen vasta sitten kun mamma on vähän leikellyt sitä :P Siinä tulee kuulkaas kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Samaa voi sanoa Flampulan BOT:sta. Se tarvitsi talveksi loimea ja sepä sai samantien sen kroppaa auttavan loimen.

Virallisesti vähän isompi korkkasi esineruudun

2010-10-12T13:54:00.008+03:00

Juuri pari päivää sitten tuli sanottua, että me aloitetaan Flamman kanssa esineruudun treenaaminen vasta sitten kun se on vähän isompi. Ilmeisesti 0,5v = vähän isompi, sillä eilen aloitettiin synttäreiden kunniaksi esineruudun treenaaminen.

Aloitettiin niin, että piilottelin kotona lelua ihan vaan sen takia että tuo tottuisi etsimään jotain tavaraa. Päivällä siirryttiin metsään ja piilottelin aina yhtä hanskaa kerrallaan samalle tallatulle linjalle joka kerta kauemmas minusta. Flampiainen oli aivan loistava! Se oli ihan intona etsimässä ja keskittyi tosi hienosti itsenäiseen etsimiseen. Minun piti vain kerran auttaa sitä. Flampula etsi tosi hienosti nenällä, mutta en ole ihan varma toimiko se enemmän maa-vai ilmavainulla. Vasta ihan esineen lähellä Flam paikansi sen katseellaan. On se meidän pikkuäälilö vaan taitava!

Osaa se touhuta yksinkin © Sara Menna

Flampiainen täyttää (puoli)vuosia!

2010-10-11T21:30:00.015+03:00

Herraisä, kyllä se aika vaan kuluu nopeasti O.o Meidän pieni Flamminkainen on jo 6kk. Enää se ei ole tällainen

mamman aivoton pikkumusta vaan tällainen

mamman aivoton isomusta. Enää se ei ole pieni musta möykky joka rakastaa liukua hiekkaisia mäkiä alas ja pinkoo sen jälkeen takaisin ylös ottamaan uudestaan vauhtia vaan se on iso rusehtava möykky joka rakastaa liukua hiekkaisia mäkiä alas ja pinkoa takaisin ylös ottamaan uudestaan vauhtia.

Onnea mamman 0,5v idilootille ja tietysti kaikille Flampiaisen sisaruksille!

Kyllä se vaan on aika paljon kasvanut. Kuvat satunnaisesti © Sara Menna, Anna Kokko, Riikka Hård ja minä.

8vk: 4,5kg

12vk: 33cm 5,3kg

13vk: 35cm, 5,65kg

15vk: 37cm

4kk 3vk: 40cm

5,5kk: 43cm, 8kg

6kk: 44cm, 9kg

Toinen toistaan aivottomampia

2010-10-11T20:29:00.007+03:00

Tokoiltiin taas I-HAHporukalla.

Tuikun tokot

Paikallamakuutin Tuikkua aika pitkään treeninä bh:seen. Ajattelin ensin ottaa 7min mutta sitten olin maailman tyhmin ja huusien kauempana olevalle kanssatreenaajalle ottavani Tuikun kohta pois makuusta. Niinpä Tuik sitten ponkaisi ylös ja juoksi intona minun luo -.- Kuka on niin tyhmä että menee huutelemaan jotain kesken paikallamakuun? Olen varmaan tyhmin koirankouluttaja ikinä.

Sen jälkeen otettiin jääviä ja seuraamista. Tuik oli ihan hassu, se edisti ja poikitti ja loikki ja pomppi, sivuaskeleissa se käytti takapäätään ihan liian innokkaasti. Liikkeestä istuminen toimii jo hyvin, samoin liikkeestä maahanmenosta luoksetulo. Tuik on niin ihana kun se on nykyään niin elämäniloinen ja hassu. En edes osaa tokoilla minkään into pinkeänä edistävän, Tuikunnäköisen karvamöhkön kanssa. Mutta ihan sama, edistäkööt minun puolesta. Parempi vaan että sillä on ihan ylikivaa.

Flamman tottikset

Flampulan kanssa temppuiltiin, otettiin paikallamakuuta, luoksetuloa ja seuraamista. Flamma on ihanan epähäiriöherkkä ja keskittyväinen, vaan sellaisissa liikkeissä, jossa sen ei tarvitse keskittyä niin paljon (luoksetulo, nouto) se aristaa vähän muita koiria. Flampulan kanssa on tosi hauskaa tehdä ihan mitä vaan kun se on kaikesta niin innoissaan.

Kuvat © Sara Menna

Tunnista kuvista belgiankiipeilyapina!

2010-10-10T19:53:00.014+03:00

Ollaan me tässä treenattu jos jonkinmoista mutta motivaatio kirjoittamiseen on vähän hukassa. ehkä pitää silti vähän koota juttua.

Tuik: Ilmoittaututtiin BH-kokeeseen, saa nähdä oliko paikkoja vapaana. Ollaan tehty jälkeä ja Tuik on siinä ihan super! En meinannut viimeksi millään löytää jäljen alkupaikkaa mutta heti kun otin Tuikun irti puusta, se veti minut suoraan jäljen alkuun. Pelastuskoiratoiminta kiinnostaa taas, Tuik olisi siinä varmaan tosi hyvä kun se on niin keskittyväinen nenäkoira. Tunnaria ollaan jatkettu ihan vaan hajuerotteluna mutta tuolla ei vaan syty minkäänlainen joulukuusen valo päässä...

Flam: senkin kanssa on tehty jälkeä, ihan hyvinhän se tekee mutta Flam taitaa olla perusluonteeltaan turhan pyrtsi siihen lajiin ;) Viesti taas sopii sille kuin nenä päähän, tänään otettiin ihan lyhyttä matkaa metikössä ja Flam on NIIn innoissaan kun saa kirmata täysillä ihmisten välillä syöden namia kummassakin päässä. Jotain tokoilujuttuja ollaan myös tehty.

Kuvat © Sara Menna (ei, Flammalla ei ole pystyjä/puolipystyjä korvia, nuo on vaan jeetääonmegaubermageeta-korvat :D)

Toktok

2010-10-04T20:48:00.007+03:00

Mepä tokoiltiin tänään I-HAH -porukalla. Tuik teki ruutua, metskua ja hyppynoutoa. Noudot tapahtui vierailla kapuloilla. Tuik oli tosi pätevä hyppynoudossa, heitin kerran vahingossa tosi vinoon mutta Tuik hyppäsi kuitenkin esteen yli molempiin suuntiin. Metallikapula oli ihan kylmä joten Tuik mietti hetken hyvää kapulan suuhunottokulmaa ennen siihen tarttumista :) Tuikku kuitenkin laukkasi laukkasi molempiin suuntiin. Eipä taideta tehdä metskua nyt ennen kevättä ellei päästä kunnon sisätiloihin treenaamaan. Turha noin hyvin alkanutta liikettä on rikkoa sillä että laittaa koiran hakemaan jääkylmää kapulaa. Ei me kuitenkaan päästä voittajaan tämän talven aikana joten ei siinä mitään edes häviä vaikka ei treenaa sitä nyt. Ruutua tehtiin vierailla, ihan pikkuruisilla merkeillä. Tuik ei hahmottanut ruutua yhtään vaan meni sivusta sisään. Tehtiin ekaa kertaa ruudun loppuosia, Tuik oli niissä ihan superhyvä! Minä taas en osaa kävellä niissä(kään).

Flampulan kanssa oli tarkoitus tehdä pari kuperkeikkaa (joo, sen uusin treenattava temppu on kuperkeikka :D) mutta se sitten vähän jäi. Flam haukkui treenien alussa vähän muille kun ei tehty mitään mutta tehdessä keskittyi koko ajan. Flamma teki aluksi seuraamista ja luoksepäästävyyden. Keskittyminen oli ihan koko ajan minussa ja pikkukoiralla oli ihan ylikivaa tehdessään. Otettiin ihan lyhyitä paikallamakuita (max 15s) ja noutoa. Molemmat toimi kivasti. Nouto tapahtui vieraalla 250g kapulalla mutta se ei haitannut menoa yhtään. Flam keskittyi tähänkin tosi hienosti eikä tällä kertaa äännellyt noudoissa. Palautuksissa Flam kaarsi vähän kun aristi muita koiria.

Tuik-kuvia © Sara Menna

Kirjahyllyn koristelua

2010-10-01T19:59:00.003+03:00

Patti on edelleen meidän talossa mutta tällä kertaa irti koirasta ja lilluu formaliinissa meidän kirjahyllyssä. Voin tutkia sitä sitten kun opinnot etenee :P Tulehduksen aiheuttajasta ei saatu varmaa tietoa koska poistetussa kudoksenpalasessa ei näy mitään vierasesinettä. Eläinlääkärin mukaan vierasesine oli joko tosi pieni tai sitten Flammalla on joku pikkupentuvaiheesta jäänyt imusolmuke joka suurentui aina välillä sairaalloisesti. Tämä tarina saa siis ratkaisun vasta parin vuoden päästä kun pääsen itse tutkimaan pattia kunnolla.

Olin alkuun mukana leikkauksessa koska ajattelin kestäväni sen helposti. Olen ollut monta kertaa katsomassa leikkauksia, jopa jotain tosi pahanhajuisia, tyyliin mätien hampaiden poistoa. Tässä Flamsulle tehtiin vaan ihan pieni haava mutta minua rupesi pyörryttämään ihan hirvittävästi :) Menin sitten kiltisti odotushuoneeseen.

Flamma on nyt ihan hyvässä kunnossa, ei rapsuttele haavaa tai mitään. Se oli pitkään aika kännissä rauhoitusaineesta ja itki paljon. Oli sillä kuitenkin heti herättyään tosi Famsumainen asenne, jalat ei kantaneet mutta silti pikkukoiruus yritti kovasti mennä ahmimaan nameja :) Meidän pikku possula.

Tuiksin kanssa ollaan tehty tunnaria yhdellä kapulalla pusikosta ja ne on toimineet taas hirmu kivasti. En oikein tiedä, pitäisikö yrittää hitaammin samalla taktiikalla kuin viimeksi vai aloittaa oman etsiminen ihan vaan hajuerotteluna kun ruvetaan ottamaan lisää kapuloita peliin.

Muista jälkeillä

2010-09-30T17:02:00.005+03:00

Petolat pääsi tänään tekiemään jälkiä. Flam ei ole ennen tehnyt jälkiä ja Tuik viimeksi viime vuonna. En oikeastaan edes pidä jäljestä, se on aika tylsää :) Koirat kuitenkin tykkää ja onhan ihan kiva välillä tehdä muutakin kuin tuota perussettiä (toko + agi).

Flamman jälki

Tehtiin metsikössä n. 15m suora jälki jossa oli nami joka askeleella. Flam oli aika intona ja höselsi, mutta höselsi ihan oikeaan suuntaan. Into näkyi siinä että Flam ei löytänyt juuri nameja matkalta vaan seurasi jälkeä ihan suoraan. Eipä tuo minua haittaa. Syökööt nameja tai ei pääasia että jäljestää hienosti :)

Tuikun jälki

Tuikun jälki oli n. 20m ja oli varustettu yhdellä kulmalla, nameja oli joka askeleella. Tuik meni perusluotettavasti ja hienosti. Se löysi vähän enemmän nameja kuin Flam mutta sekin seurasi selvästi jälkeä eikä namien hajua.

Tuikun tokot

Luoksari on nyt siinä vaiheessa että Tuik tietää mitä siinä kuuluu tehdä mutta haluaa kokeilla muita tekemismalleja. Eilen Tuik ei pysähtynyt ollenkaan seisomaan mutta tänään kumpikin pysähdys oli hieno. Tuikulle on tullut luoksarin alkuun kuin itsestään juuri sellainen maahanmeno jonka haluankin: se pomppaa maahan ihan suoraan asentoon.

Ruutua saatetaan yrittää toisella taktiikalla. Ruvetaan joko tekemään kosketusalustalla tai sitten niin, että opetan Tuikun juoksemaan tötteröparien välistä.

Flamman tottikset + leikkausasiaa

Tänään otettiin vähän eteenmenoja. Pisin matka oli varmaan 25m ja lelu koko ajan näkyvillä. Flam juoksee tosi lujaa ja suoraan ainakin vielä tässä vaiheessa. Noita eteenmenoja lukuunottamatta ollaan Famsun kanssa lähinnä temppuiltu. Käsilläseisonta on edennyt ihan huimasti parin treenikerran aikana, alla video tämänhetkisestä tilanteesta.

Pikku Flamma joutuu perjantaina leikeltäväksi :( Leuassa olleen tulehduspatin kohdalla on selkeästi vielä joku vierasesine ihon alla. Se leikataan pois.

Tun(n)ari

2010-09-26T20:03:00.003+03:00

No nyt ei asiat mene enää ihan putkeen. Minulla on joku sisäinen pakko opettaa kaikki asiat Tuikulle ihan päin pyllyä vaan jotta pääsisin korjaamaan niitä. Tänään tunnistusnouto sai kokea sen kohtalon. Tein ensin niin, että piilotin oman kapulan ruohikkoon ja esillä oli 3 hajustamatonta tunnarikapulaa sekä 400g puukapula. ensimmäisellä kerralla Tuik toi puukapulan ja palkkasin siitä "no onhan se mun hajuinen..." Seuraava yritys oli hyvä mutta sen jälkeen alkoikin mennä alamäkeä ja lujaa. Tuik nimittäin nosteli vääriä kapuloita omaa etsiessään ja minä helvetillisen tyhmänä ihmisenä en vaihtanut vääriä kapuloita. Seuraavalla kerralla Tuik nosti oman mutta tiputti sen enkä nähnyt, ottiko se oman vai väärän. Palkkasin silti. Koska olen maailman tyhmin ihminen, en vieläkään vaihtanut vääriä kapuloita. Niinpä Tuik toi seuraavalla kerralla kaikki paitsi oman. Oma tuli vasta kun kaikki muut kapulat oli kokeiltu. Miten KUKAAN voi olla näin tyhmä?

Noo, treenattiin sitten illalla lisää ja taas nousi vääriä. Sen verran tuli älliä päähän että sentään vaihdoin väärät joka välissä. Treenin lopussa Tuik oli ihan pihalla siitä mitä sen kuuluisi tehdä. Huoh. Seuraavalla kerralla tehdään taas yhden kapulan etsiskelyä metsiköstä ihan ilman hajustamattomia kapuloita.

Flamsun kanssa ollaan tehty vähän eteenlähetystä. Hienostihan se toimii kun lelu on koko ajan näkyvillä. Pikkumusta on muuten itseopiskellut uuden tempun: se osaa nyt kiivetä syliin vaikka ihminen seisoisi. Siitä se tietysti siirtyy puremaan/nuolemaan korvaa :) On se vaan maailman hassuin pikkuotus.

Huomasin eilen että ihan meidän talon kupeessa on (juuri avattu?) ulkoilualue. Siellä on laajoja ruohokenttiä ja kulkemalla niiden poikki pääsee ihanaan metsään. Pikkumusta ja suurivaalea on ihan älyttömän innoissaan päästessään sinne ja juoksevat aina ihan tuhatta ja sataa ympäri paikkoja. Juoksemisen jälkein Flamma on maailman söpöin, sillä on tajunta ihan huurussa ja kroppa endorfiinejä täynnä. Sillä on ihan hullu ilme ja sen päässä ei näytä liikkuvan yhtään mitään. Sillä on vaan hirmu kivaa. Näiden petojen mielestä hauskin leikki on, kun minä lähden yhtäkkiä juoksemaan täysillä jonkin suuntaan. Ne lähtee juoksemaan ihan hirveällä kirillä minun ohi ja jatkavat siitä sitten omaa kisailuaan. Kisailu on nykyään aika tasaväkistä, pikku Famsu on nimittäin suunnilleen yhtä nopea kuin Tuik. Tuik on kuitenkin paljon massakkaampi (Tuik 16kg, Flam 8kg) niin Flam joutuu aika pahasti ajelluksi kun Tuik saa sen kiinni... tätä vielä vauhdittaa se, että Flam juoksee hitaammin Tuikkua pakoon kuin ottaa sitä kiinni.

Jooko vai eikö

2010-09-25T11:08:00.005+03:00

Möh. Agiprojekti koki tänään takaiskun kun Tuik meni jostain syystä hitaammin kuin yleensä ja oli vähemmän innostunut. Ihan pyllystä jos me joudutaan kaiken tän vaivan jälkeen kuitenkin lopettamaan agitus. No, sittenpähän tietää että Tuik ei ole agikoira. Pitää nyt hieroa koiruus kauttaltaan ja katsoa löytyiskö jumeja. Eniten pelkään sitä, että meille käy samalla tavalla kuin viime vuonna. Silloin Tuik meni alkuun aina kisoissa tosi lujaa mutta treeneissä himmaili joka kerta enemmän. Sitten treenihimmailut siirtyi myös kisoihin. Nythän Tuik on mennyt kisoissa tosi lujaa mutta treeneissä hitaammin...

Fampulan kanssa tehtiin ekaa kertaa esteillä pikkujuttuja. Tehtiin suoraa putkea ja siivekkeiden kiertoja. Famsu oli ihan intoja ja teki tosi hienosti. Jos Tuik ei koskaan enää agita niin ainakin on tosi kivanoloinen agikoiruus kasvamassa.

Näin hieno se on. Strategiset mitat on 43cm ja n. 8kg

VOI-katsaus

2010-09-24T12:06:00.003+03:00

Paikallamakuu: Ei onkelmaa

Seuraaminen: Ei olla koskaan tehty voi-pituista seuraamista. Askelsiitymistä pitää treenata (täys)käännöstä oikeaan sekä sivuaskeleita vasempaan. Juoksusta pysähtymisiä ja pysähtymisestä juoksemista sekä juoksukäännöksiä pitää treenata.

Luoksari: Ollaan tehty vaan kerran molemmilla stopeilla mutta silloin oli hieno. Tarvitaan lisää rutiinia.

Liikkeestä istuminen: Eipä toimi :) Tylsä liike mutta pakko kai sitä on treenata. Seuraamisesta maahanmenot ja seisomiset on Tuikulle liian vahvoja.

Hyppynouto: Toimii loistavasti. Voitaisiin tehdä useammin jonkun muun kapulalla.

Metallinouto: Hieno, lisää rutiinia.

Tunnistusnouto: Etenee hyvää vauhtia. Ei olla vielä tehty mistään muodostelmasta etsimistä.

Ruutu: Tuik hakee ruudun hyvin ja osaa alkuosan. Tuik ei osaa korjata paikkaa. Ei olla tehty pysähtymistä ruutuun, saati sitten maahanmenoa. Seuraamaan tulemistakaan ei olla tehty.

Kaukot: Voi hitto, tämä nyt on kaikista tylsin opetettava. Nami nokan edessä-taktiikalla vaihdot toimii useimmiten ok. Kaukojen oikeaoppiset vaihdot ei ole yhtään luonnollisia liikeratoja Tuikulle. No, pitää vaan jaksaa treenata. Näistä saa niin helpon kympin jos vaan jaksaa hinkata tekniikkaa.

Ohoh, on meillä kyllä aika paljon matkaa voivoi-kisoihin :)

Hei hei mitä kuuluu?

2010-09-23T11:35:00.005+03:00

Tuikun agit

Käytiin tiistaina agittamassa. Otin kujakeppejä osana vauhtiympyrää. Muutama ensimmäinen toisto oli hyvä mutta sitten Tuik rupesi menemään kujaan keskeltä sisään. Otettiin uudestaan (olikohan järkeä olla palkkaamatta?) ja meni taas väärin. Kolmannella kerralla meni hienosti. Tuik oli koko ajan liekeissä itse suorituksen aikana mutta toivottavasti se ei ole mietiskellyt epäonnistumisia liikaa sen jälkeen. Eipä taideta enää tehdä hetkeen kujia radan osana.

Tänään käytiin agimölleissä Tuikun kanssa. Meniin maximölliluokkaan ja joututtiin sitten odottamaan koko helvatan päivä yhden hyllystartin (palkkasin radalla) takia. Pelkäsin jo, ettei Tuik liiku kun on joutunut odottamaan niin pitkään. Se oli ihan turha pelko. Tuik kiisi hirmu lujaa ja oli maailman hienoin. Puomin kontaktin se missasi koska tein aika voimakasta sivuirtoamista sen aikana. Minulle on tällä hetkellä ihan se ja sama miltä kontaktit näyttää, pääasia että Tuik menee täysiä.

Tuikun tokot

Luoksari: Eilen tehtiin ihan pelkkiä maahanmenoja luoksetulosta. Ne oli hyviä. Yllättävän hyviä oikeastaan, odotin että Tuik valuisi paljon ja jättäisi kyynärpäät ilmaan mutta eipä tehnyt niin. Tänä aamuna otettiin siis hyvillä mielin luoksaria melkein kokonaisena. Ensimmäisellä kerralla tehtiin luoksari alusta seisomaanpysähdykseen asti. Se oli hyvä. Sitten otettiin alusta molemmilla stopeilla. Olipa tosi hienoja! Vau, en olisi koskaan uskonut että tämä olisi toiminut heti näin hyvin.

Tunnari: Tiistain agitreenien jälkeen otettiin supermärässä metsässä yhden kapulan etsiskelyä. Tuik oli jo saanut ideasta kiinni ja löysi joka kerralla kapulan ihan itse. Tänään otettiin jo vääriä kapuloita mukaan menoon. Ensimmäisellä kerralla pistin häiriökapuloiksi metskun ja 400g ja 650g noutokapulat. Tuik ei yrittänytkään mennä niiden luo vaan toi hienosti oman. Seuraavalla kerralla pistin häiriökapuloiden joukkoon 3 hajustamatonta tunnarikapulaa sen jälkeen otin joka kerralla yhden isoista kapuloista pois. Tuik olisi alkuun halunnut mennä häiriökapuloille mutta kutsuin sen pois. Yhdellä kerralla annoin Tuikun mennä häiriökapuloille ja odotin sydän kurkussa että tuoko se väärän. Tuik on etsinyt kapulaa aika pitkälle näön avulla ja vasta vaikeissa tilanteissa nenällä. Häiriökapuloilla se kuitenkin vaan haisteli vääriä ja sitten päätti että mikään niistä ei ole oma. Ensimmäinen erävoitto! Tuik jatkoi hienosti etsimistä ja löysi oman.

Seuraaminen: Ollaan tehty askelsiirtymiä. Askelsiirtymät oikeaan ja peruuttaen alkaa olla jo tosi kivoja, samoin 180 asteen käännös vasempaan. Askelsiirtymissä vasempaan Tuik ei käytä takapäätään kovin hyvin ja paikallakäännöksessä oikeaan se jätättää. Veikkaan, että pidän käsiä edelleen jotenkin tosi hassusti näitä tehdessäni.

Flamman temppuilut

Famsun kanssa pitää vähän pitää taukoa tottisteluista, muuten se kohta osaa ihan liikaa kehitystasoonsa nähden. Superkivaahan sillä on tottiksessa mutta en vaan halua että sen pikkupikku aivosolu rasittuu liikaa :) Ollaan siis vaan temppuiltu. Ollaan harjoiteltu ristiaskeleiden ottamista ja sitä, että tuo kävelee minun jalkojen välissä etutassut minun jalkojen päällä. Ihmeen nopeasti tuo pikkupyrri osaa tuollaisia koordinaatiota vaativia temppuja. Ihanaa omistaa näin hyvin kroppansa hallisteva koira!